KSM tammi2018

Kuivuudella ennätysvaikutukset vesistöihin – sadekuuroista ei vielä apua

Paimionjoessa vesiraja on painunut kauaksi normaalista. Kuva: Ilkka Myllyoja.

Poikkeuksellisen pitkään jatkunut vähäsateinen kausi on laskenut vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat Lounais-Suomessa paikoin mittaushistorian alhaisimpiin lukemiin. Kuivuus on aiheuttanut satovahinkoja ja heikentänyt vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia alhaisten vedenkorkeuksien vuoksi.
Myös pohjavedet ovat olleet jatkuvassa laskussa ja erityisen pahasti kuivuus on vaikuttanut pieniin pohjavesimuodostumiin. Kuivuuden vaikutuksia summaa Lounais-Suomen Ely-keskus keskiviikkona.

Viime viikkojen muutamat sadekuurot eivät ole toistaiseksi juurikaan näkyneet vesistöissä sadeveden imeytyessä kuivaan maaperään ja kasvustoihin.

Sademäärät ovat olleet koko Lounais-Suomessa alkuvuoden aikana selvästi keskimääräistä vähäisemmät. Kaikkein kuivinta on ollut Vakka-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa, jossa on satanut vain reilut 200 mm tammikuun alun jälkeen seitsemän ja puolen kuukauden aikana. Tämä on noin puolet normaalista sademäärästä tuossa ajassa.

Vesistöjen vedenpinnasta on haihtunut helteisen kesän vuoksi koko Lounais-Suomen alueella toukokuun puolivälin jälkeen kolmen kuukauden aikana peräti 50-60 cm, mikä on noin kaksinkertainen määrä keskimääräiseen kesään verrattuna. Kun samana ajanjaksona on satanut yhteensä vain noin 10 cm, ei säännöstelytoimenpiteillä ei ole ollut mahdollisuutta ylläpitää järvien vedenkorkeuksia normaalitasoilla.
Ely-keskus kehottaa myös veneilijöitä varomaan matalikkoja, jotka eivät normaalikesänä aiheuta ongelmia.

 

Kaikilla Lounais-Suomen vesistöalueilla ollaan selvästi keskimääräisiä lukemia alempana ja Varsinais-Suomen vähäjärvisissä vesistöissä jokien virtaamat ovat laskeneet paikoin nollan tuntumaan. Esimerkiksi Paimionjoessa vettä ei riitä juoksutettavaksi padoista enää juuri lainkaan ja vesiraja on paennut kauaksi normaalista, kertoo Ely-keskus. Kuivuus on aiheuttanut luontovahinkoja ja jättänyt mm. joenpohjalla eläviä simpukoita runsaasti kuiville.

Lounais-Suomessa pohjavedet ovat pienissä pohjavesimuodostumissa monin paikoin laskeneet 10–45 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin ollaan lähellä ajankohdan alimpia havaittuja pohjavedenkorkeuksia. Keskisuurissa ja suurissa muodostumissa pinnat ovat lähellä keskimääräistä.
Etenkin Varsinais-Suomessa pohjavesitilanne on kuitenkin parempi kuin viime kesänä, jolloin pohjavesipinnat olivat paikoin alempana kuin edellisenä kuivana jaksona 2003-2004.

Pohjaveden pinnat jatkavat laskuaan luontaisessa vuodenaikaiskierrossa syys–lokakuun vaihteeseen asti, jolloin yleinen kasvukausi on jo loppunut. Kuivan hellekesän aiheuttama maankosteuden vajaus näkyy pohjaveden pinnoissa, mutta loppukesän ja syksyn sadanta ratkaisee, kuinka alas pinnat vielä laskevat ja kuinka kriittiseksi esim. vedenhankinnan kannalta tilanne kehittyy.

Kuivuuden vuoksi myös sato jää tänä kesänä selvästi tavanomaista heikommaksi ja pieneksi jääneet kasvustot eivät ole käyttäneet maaperässä olevia ravinteita normaaliin tapaan kesän kasvukauden aikana. Tämä lisää jatkossa ravinteiden huuhtoutumisen riskiä vesistöihin, kun sateet syksyllä ja talvella huuhtovat maaperää.


Sää

Vesivek 2018

Vastuullista journalismia

Plus-tilaus

Sudotuttaako?

SPM

Digilehti

Lue Kaarina-lehti

Kaarina-lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

KSM Piikkiö

TS rekry

Facebook
Vanhat jutut