Olen yhdeksäsluokkalainen Aino Grönroos Piispanlähteen koulusta ja olen tet-harjoittelijana Kaarina-lehdessä tämän viikon. Kuvailisin itseäni sanavalmiiksi, itsenäiseksi ja 
poikkeuksellisen sarkastiseksi ihmiseksi. Ulkonäöllisiä pääpiirteitäni ovat kiharat, vaaleaksi värjätyt hiukseni, jotka välillä käristän savun kanssa suoriksi, isältä peritty nenäni, josta en ole koskaan pitänyt, sekä maidon vaalea ihoni, joka kuulemma hohtaa pimeässä.
Edessäni on melko suuria elämänmuutoksia. Moni pähkäilee tällä hetkellä jatko-opintojaan, ja niin myös minä. Olen onnistunut rajaamaan vaihtoehtoni kahteen lukioon, Turun normaalikouluun ja Kaarinan lukioon. Kaikki läheiseni ovat Kaarinan lukion kannalla, kun taas itse pidän Norssia parempana vaihtoehtona. Vaikka olen vannonut Norssin nimeen, mietin silti onko valintani oikea. Olen kuitenkin sen verran ylpeä ja itsepäinen, että vaikka kallistuisinkin ystävieni kannattaman lukion kannalle, en silti valitsisi sitä ensimmäiseksi vaihtoehdokseni.
Ammattikoulu ei edes tunnu vaihtoehdolta, vaikka olenkin melko varma, että minulla on tulevaisuus graafisena suunnittelijana. Haluaisin seuraavan opiskelujakson olevan haaste ja amis tuntuu vain helpolta ulospääsyltä, vaikka se sitä tuskin on. Uskon lukion sopivan minulle amista paremmin, sillä teoria sujuu käytäntöä paremmin. Se, etten tunne uudessa opiskelupaikassani ketään, jännittää. Toisaalta on kiva aloittaa puhtaalta pöydältä ja toivottavasti edessäpäin siintää uusi, raikas alku.