Mikä on parasta Kaarinassa?
– Asuminen luonnon lähellä, mutta kuitenkin kaupungissa. Kaarina on sijainniltaan ideaali monessa mielessä, kaarinalainen sotahistoriankeräilijä Olli Kleemola pohtii.
Mille nauroit viimeksi?
– Itselleni, tajutessani hermoilleeni turhaan eräästä asiasta.
Mitä hyvää olet tehnyt tällä viikolla?
– Jaa-a… Hyviin tekoihin tulee uhrattua nykyään aivan liian vähän aikaa, ellei sellaiseksi lasketa muuan ystävän tapaamista, jonka aikana onnistuin, ainakin toivottavasti, keventämään hänen stressiään.
Paras tuoksu?
– Saunan tuoksu, tosin monet ruoat kilpailevat melko tasapäisesti.
Milloin valehtelit viimeksi?
– Kun selvitin väitöskirjatyötäni ohjaavalle proffalle edistystäni, saatoin sortua hiukkasen liioittelemaan, Kleemola naurahtaa.
Jos olisit mielikuvitushahmo, mikä olisit? Miksi?
– Olisin vapaa-aikaa viettävä ihminen. Viime aikoina töitä on tullut tehtyä melko paljon, niin että vapaa-aika sinänsä tuntuu jo mielikuvitukselliselta.
Mitä jääkaapissasi on aina?
– Lidlin fetajuustoa, oliiviöljyä sekä sauvolaista perunaa.
Mitä kysyisit seuraavalta Viikon henkilöltä?
– Miten hoitaisit kuntaliitosasian niin, että Suomeen ei synny lisää “periferia-alueita”, joista palvelut on viety kauas? Entä miten ratkaisisit Kreikan tilanteen?
Kaarinalainen Olli Kleemola on Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tohtorikoulutettava ja sotahistoriankeräilijä. Hänen sotavalokuvia käsittelevä teoksensa Kaksi kameraa – Kaksi totuutta ilmestyi äskettäin. Lue Kleemolan haastattelu Kaarina-lehdestä 29.2.