Kaarina ei lämpene liitoksille

0

Valtiovarainministeriön järjestämä kuntarakenneuudistuksen aluekierros pysähtyi eilen tiistaina Turun Messukeskukseen. Kaarinan edustajat pitivät tilaisuudessa alla olevan puheenvuoron:

”Arvoisat ministerit, ministeriön edustajat ja hyvät Varsinais-Suomen kuntien edustajat

Linjauksemme mukaisesti olemme tehneet kotikaupungistamme kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisimman kaupungin. Tämä ilmaisee tahtotilan siitä, että Kaarinan kaupunki säilyy itsenäisenä peruskuntana, jolla on myös edellytykset tämän tavoitteen toteuttamiseen. Samalla me näemme tärkeänä olla rakentamassa kilpailukykyistä Turun seutua yhteistyössä muiden seudun kuntien kanssa.

Me Kaarinassa koemme, että kuntarakennetyöryhmän esittämät perustelut kuntauudistukselle eivät kaikilta osin ole kestävät. Nostan puheenvuorossani esille erityisesti kolme keskeistä perustetta näkemyksellemme. Kritiikkimme kohdistuu

1) yhdyskuntarakenteeseen ja yhteistyöhön liittyviin tekijöihin

2) kuntien eriarvoistumiskehitykseen palvelujen järjestämisessä asukkailleen sekä

3) kuntarakenteen vaikutuksiin kestävyysvajeen torjumisessa.

Päinvastoin kuten rakennetyöryhmän selvityksessä väitetään, Turun seudun kuntien yhteistyö on kehittynyt viime vuosien aikana. Yhtenä tärkeänä osoituksena toimivasta yhteistyöstä on valmistuva Turun kaupunkiseudun rakennemalli. Rakennemallissa on nimenomaisesti löydetty kuntien yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityö painottaa rakentamisen suuntaamista juuri ydinkaupunkiseudulle. Kaiken kaikkiaan kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys antaa liioitellun synkän kuvan yhdyskuntarakenteen kehittymisestä Turun seudulla.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun kuntien taloudellinen tilanne on kokonaisuutena tarkastellen kohtuullisen hyvä ja kuntien kyky järjestää palveluja kuntalaisilleen parempi kuin mitä selvitys antaa ymmärtää. Kuntien välistä eriarvoistumiskehitystä on liioiteltu. Asukasta kohden lasketut verotulot tai esimerkiksi huoltosuhde vaihtelevat valtakunnallisesti huomattavasti enemmän kuin Turun seudulla.

Kunta- ja palvelurakenteen muuttamista voidaan perustella julkisten palveluiden rahoituspohjan vahvistamisella erityisesti väestöä ja yritystoimintaa menettävillä alueilla. Rahoituspohjan vahvistaminen kuntaliitoksin kuitenkin tosiasiassa vain siirtää vastuun suuremmalle uudelle kunnalle. Varsinaista palveluiden kustannuksia tehostavaa vaikutusta kuntaliitoksilla ei Turun seudulla todennäköisesti saavuteta. Tutkimus- ja tilastotiedot viittaavat jopa päinvastaiseen lopputulemaan.

Kuntarakenne ja kuntarajat eivät luo itsessään työpaikkoja. Olennaista on, miten kunta ja seutu onnistuvat houkuttelemaan uusia yrityksiä alueelleen. Nykyrakenteessa kunnat ovat kyenneet luomaan erinomaisen yrittäjyysilmapiirin. Tarvittaessa seudulliset kehittämisorganisaatiot ovat pystyneet vastaamaan vaativiinkin kansainvälisyys- ja innovaatiohaasteisiin.

 Kuntarakenneuudistuksen perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua. Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen, elinvoimaisuuden parantamiseen, ja kestävyysvajeen hoitamiseen löytyy huomattavasti tehokkaampia lääkkeitä kuin valmisteilla oleva kuntauudistus. Tärkeintä on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin:

1) Miten kykenemme edistämään kuntalaisten hyvinvointia riittävän aikaisessa vaiheessa niin, että menojen kasvua voidaan hillitä?

2) Miten kehittämme johtamistamme niin, että se on entistä laatutietoisempaa ja kustannustietoisempaa?

3) Miten teemme ympäristöstämme nykyistä ekologisempaa ja viihtyisämpää niin, että nykyistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne on houkutteleva kuntalaisille sekä

 4) Miten osaamme toimia luovasti ja innovatiivisesti niin, että löydämme uusia tuottavampia tapoja järjestää palveluja kuntalaisille?”