Arkipuheessamme mitätöimme terveyskeskuksia vailla tunnon tuskia. Julkisen terveydenhoidon nuijiminen on kansanhuvia. Kilpaillaan siitä, kuka kertoo karmeimman tarinan terveyskeskuskokemuksestaan.
Parhaat pisteet ansaitsee se, joka on odottanut lääkärille pääsyä pisimpään. Tai se, joka ei saanut suomea murtaen puhuvan lääkärin sanoista tolkkua. Tai se, joka ei saanut ketään langan päähän koko päivänä. Tai se, jonka vaivan lääkäri diagnosoi väärin.
Yhteinen tarina imaisee mukaansa. On hienoa olla keskustelukumppanin kanssa samalla aaltopituudella.
Samalla mitätöimme toisten tekemää työtä. Ymmärrän täysin Kaarina-lehden (11.7.) mielipidepalstalle kirjoittaneen terveyskeskuksen työntekijän mielipahan. Ei riitä, että hänen työpaikkansa on yleisen pilkan kohteena. Sen lisäksi hänen ja hänen työtovereidensa tekemää työtä arvioidaan julkisesti, jatkuvasti. Ymmärrän loukkaantumisen, siitäkin huolimatta, että Kaarina-lehdenkin mielipidepalstalla useat kirjoittajat ovat todenneet, että vika ei ole työntekijöissä.
Julkisia palveluita on voitava arvioida, myös terveyskeskuksen toimintaa. Kuntalaisilla on oltava mahdollisuus kertoa huonoista kokemuksistaan ja tehdyistä virheistä, hyssyttely ei koidu kenenkään eduksi. Yhtä tärkeää on, että työntekijät saavat äänensä kuuluviin.
Tällä hetkellä kummastakin suunnasta kuuluu avunpyyntöjä. On päättäjien velvollisuus kuulla nämä kaksi tarinaa.
Tänään mielipidepalstamme on terveyskeskuksen työntekijöille iloista luettavaa.
Teija Uurinmäki
teija.uurinmaki@kaarina-lehti.fi
02-588 8614
Julkaistu Kaarina-lehdessä 1.8.