Kuntatalouden tulopuoli perustuu pääosin verotuloille, joista suurimman osan muodostaa yksityishenkilöiltä perittävä tulovero. Ainakin Kaarinassa tuntuu olevan vaikeaa säästää hyvinä aikoina puskuria huonompien vuosien varalle. Kun alijäämä kasvaa ja varauksia ei ole, ensimmäisenä on mielessä kukkarolla käynti eli veron korotus.
Olen tullut kuntapolitiikkaan yrityselämästä ja vertaan usein näitä kahta toisiinsa. Minua opastetaan, ettei yrityksen ja kunnan taloutta voi verrata keskenään. Vuosien jälkeenkään en usko tätä.
Yrityksissäkin taloutta hoidettaisiin yhtä huolettomasti, mikäli niillä olisi mahdollisuus verotusautomaattiin. Organisaatio päästettäisiin rasvoittumaan. Tästä on yrityselämässä huolestuttavia esimerkkejä, kun vuosia kestänyt monopolia muistuttava asema murenee ja yritys menettää kilpailukykynsä.
Kuntien välinen verokilpailukaan ei näytä toimivan. Seudun kunnat korottavat verojaan lähes samanaikaisesti. Sitä paitsi kilpailu yrityksistä ja asukkaista on siirtynyt kaupunkiseutujen väliseksi kilpailuksi.
Ehdotan kattoa kunnallisveroprosentille ja samalla asukaskohtaiselle lainamäärälle. Siinä tapauksessa päättäjien olisi jopa vaalivuonna asetettava menot tulojen mukaan. Tilanne muistuttaisi yrityselämää, jossa tulojen katto muodostuu pitkälti markkinahintojen mukaisesti, jotka saattavat vaihdella voimakkaastikin. Verotulojen laskiessa tarvittaisiin uusia ideoita. Innovatiivisuus saisi uudenlaisen kasvualustan. Päättäjien pitäisi kaivaa aivonystyröitään kuntalaisen kukkaron sijaan. Niukkuus on paras lääke innovaatiopulaan!
Kalervo Korvensyrjä
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja (Kok.)
Kalervo on oikealla asialla ja olen hyvin paljon samaa mieltä.
Meillä on kyllä näitä kattoja ollut kuntaliitos sopimuksen kautta, mutta onko niitä noudatettu onkin sitten oma asiansa. Huonompaan suuntaan vaipuva talous johtuu paljolti globaalista taloustilanteesta, EU:sta sun muista.
Kuitenkin omat päättäjämme ovat vastuussa omalta osaltaan, tuskin tahallaan, enemmän tietämättömyyttään. Oman työn ohessa varsinkin kaupungin hallituksen jäsenen aika ei tahdo riittää ottamaan asioista selvää riittävästi.
Kokoukset ovat pitkiä ja joskus tuntuu että tarkoitushakuisesti kaikki monimutkaiset asiat tungetaan samaan kokoukseen.
Tällä valtuustokaudella päätösvaltaa on siiretty ratkaisevasti Turulle ja Kaarinasta on tehty päätösvallaton maksaja. On oltava yhteistyökykyinen ja maksettava mitä toiset päättää.
Uuden valtuuston on entistä hankalampi päättää talouden hoidosta, kun Turku tai oma virkamies päättää mitä maksaa.
Hyvin hoidettu talous on paras sosiaaliturva on päivänselvää, miten sen saa yhdistettyä kaikkien toiveiden kanssa on vaikea yhtälö. Verokatto ja lainakatto on yksi menopuolen rajoitin, samalla tulopuolta pitäisi saada parannettua, mutta ei veroprosenttia korottamalla. Yritystoiminnan vilkastuttaminen on varteenotettava ajatus, jolloin verotettava tulomäärä kasvaisi ja työttömyys vähenisi.
Turun malli piiloverottaminen kunnallisten osakeyhtiöiden kautta on tuhon tie.
Verokatto ei ole mahdollinen. Kunnissa suurin osa kuntalaisille tarjottavista palveluista on lakisääteisiä ja pääasiassa verotuloilla katettavia. Jos kustannukset nousevat ja palveluja on siitä huolimatta tarjottava niin ei ole muita vaihtoehtoja kuin veroprosentin korotus. Tietysti taksojakin voi korottaa mutta niillä ei pitkään pärjätä. Vesi- ja jätevesitaksakin on jo Kaarinassa osittain veroluonteinen maksu, jota maksavat eniten mm. lapsiperheet. Ei klapikuutiotakaan saa joka vuosi samaan hintaan, kun kustannukset nousevat. Sama on tilanne veroprosentin osalta.
Lakisääteisiä palveluita on tietysti tarjottava, mutta kunnan päätettävissä on miten ne järjestetään.
Mikä on työn tuottavuus kunnassa on ratkaisevaa, monia palveluita vaan järjestetään turhankin byrokraattisesti ja kankeasti.
Kaarinassa on tehokkaasti järjestettyjä palveluita, joista voi ottaa mallia. Esim. Urakalla teetettyt kunnallistekniset palvelut on tehty erittäin edullisesti PK yritysten voimin.
Rahaa käytetään myös toisinaan kovinkin lepsusti ja palveluita lisätään, kyllä säkin suuta voidaan myös kiristää.
On tehty myös muutamia kuluja lisääviä päätöksiä valtuustokaudella, joissa olisi ollut muitakin mahdollisuuksia.
Veron korottaminen vaikuttaa liian helpolta vaihtoehdolta, jotain fiksumpaa täytyy keksiä. Verotus vie myös aina ostovoimaa, sekä kunnallisvero ei progressiivisena verottaa köyhempiä eniten ja sosiaalitoimen kautta joudutaan taas rahoittamaan enemmän.
Tuloja voidaan lisätä myös yritystoimintaa ja yleistä toimeliaisuutta lisäämällä. PK yrittäjille tulee antaa mahdollisuuksia toimia. Allekirjoittanut ehdotti valtuustoaloitteessa yritystoiminnan opetusta ja mentorointia kansalaisopistoon, rehtorin vastaus oli kovin jyrkkä ja ymmärtämätön.
Kaupungilla liikaa työntekijöitä,hallintokuntia voisi yhdistää. Lautakuntia ja neuvostoja pitää karsia kovalla kädellä. Tapio Swärdin hallintokunta turha. Liikuntatoimi voidaan yhdistää esimerkiksi teknisen lautakunnan alle. Lautakunta- ja luottamustehtäviin kielto yli-ikäisille.
Olen yhtä mieltä Kalervon kanssa: veroprosentin nosto ja lainanoton lisäys ovat liian helppoja ratkaisuja. Ongelmana on kuitenkin kuntamenojen lakisääteisyys ja tämä seikka nostaa tiukkenevassa tilanteessa veronkorotukset aina tapetille. Lakisääteisyys ei kuitenkaan voi olla mantra, jota hoetaan ennekuin on ehditty edes miettiä säästöjä menopuolelle. Rakenteisiin pitäisi puuttua ja luoda edellytykset suuremmille joustoille organisaation sisällä. Palvelutuotannon optimoitu hajauttaminen yksityisen ja kolmannen sektorin kesken lisäisi dynamiikkaa niiden tuottamiseen.
Uutta ajattelua ja innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan – meneminen aidan yli aina siitä mistä se on matalin ei kannusta tähän.
Kommenttien lisääminen on estetty.