Monessa kaksi- ja monikielisessä maassa tunnetaan kielikylpy osana koulutusjärjestelmää. Suomessa on sekä suomen, että ruotsinkielisiä kielikylpyjä, joiden tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys.
Kielikylpy alkoi kielenoppimisen välineenä Kanadassa 1960-luvulla ja Suomessa se aloitettiin Vaasassa vuonna 1987. Tänä päivänä kielikylpyä on monessa kunnassa, jonka pääkieli on suomi tai ruotsi. Kaarinalaisesta näkökulmasta katsottuna lähin kielikylpy on Turun ruotsinkielinen, jonne kaikki halukkaat eivät tällä hetkellä mahdu.
Syitä kielikylvyn kiinnostavuuteen ovat muun muassa lapsen kielellisen tietoisuuden kasvu, muiden kielten oppimisen helpottuminen sekä kansalliskielten ylläpitäminen (myös saamenkielen). Esimerkiksi ruotsinkielen osaajista on myös jatkuva pula työmarkkinoilla.
Kielikylpyä ei kuitenkaan tule sekoittaa kaksikieliseen kouluun. Paras aloitusikä kielikylvyssä on päiväkoti-ikäisenä, 5-6 -vuotiaana. Koulussa opettaja käyttää johdonmukaisesti kielikylvyn kieltä, mutta lapsi voi käyttää omaa kieltään, joskin häntä kannustetaan käyttämään opetuskieltä. Olemme vakuuttuneita, että kysyntää ja kiinnostusta löytyy varmasti myös Kaarinasta, ja tulemme tulevalla valtuustokaudella työskentelemään kielikylvyn aloittamisen puolesta.
Kaarinalaiset RKP:n
ehdokkaat: Åsa Gustafsson, Margit Forssell, Margita Kylkis, Lisa Molander, Ralph Fröberg ja Björn Eklund
