Olemme ukkokullan kanssa ylläpitäneet lottoriviä yli kolmekymmentä vuotta. Koko ajan on ollut samat numerot ja vain yksi rivi. Jossain vaiheessa taisi tulla yksi numero lisää arvontaan. En muista.
Markka-aikana saimme muutaman kerran neljä ja varanumeron. Summat olivat muutaman kympin luokkaa. Kun siirryttiin euroihin, loppuivat voitot. Numeroita ei uskalla vaihtaa, kun kumpikin muistaa ne ulkoa. Tietysti voisi vaihtaa ja unohtaa katsoa arvonnat.
Olen opetellut pelaamaan loton netin kautta. Silloin ei ainakaan unohduksen vuoksi voi suurikaan summa mennä hukkaan ja jäädä lunastamatta. Yksi euro viikossa on tehnyt minusta Veikkauksen VIP-asiakkaan. Pikkuveljeni pelaa joka viikko kaikenlaista netin kautta ja on aika katkera, kun ei ole päässyt VIP-asiakkaaksi. En tiedä, mikä on peruste valinnalle. Varmaan yhtä suurta sattumaa kuin voittaminenkin Veikkauksen peleissä.
Eilen illalla ennen Kakkosen Syyttäjää katsoin lottoarvonnan. Ukkokulta oli hampaiden pesulla. Neljä numeroa osui riviimme. En hiiskunut ukkokullalle mitään.
Aamulla tarkistin Turun Sanomista voiton suuruuden. Rikastuimme 8,10 eurolla. Ovat rahat jo tulleet tilille. Kuohuviinipulloa ei sattunut olemaan korkattavaksi. Pitää kaiketi ostaa kaappiin vastaisen varalle, jos arpaonni tästä kääntyisi.
Sanotaan, että jos on onnea peleissä, ei sitä ole rakkaudessa. Ilmankos ei ole voittoja kohdalle osunut!
Eira Haahdenniemi