Lepakkotalo esillä kaupunginhallituksessa

4

Ympäristöpäällikkö Jouni Saarion mukaan lepakkotalossa on tehty aikoinaan kosteuskartoitus, mutta tuloksia hän ei ole nähnyt.
Ympäristöpäällikkö Jouni Saarion mukaan lepakkotalossa on tehty aikoinaan kosteuskartoitus, mutta tuloksia hän ei ole nähnyt.
Lepakkotaloon murtauduttiin viime kesänä kaksi kertaa. Murrosta kielivät lattialla lojuvat lasinsirut ja roskat.
Lepakkotaloon murtauduttiin viime kesänä kaksi kertaa. Murrosta kielivät lattialla lojuvat lasinsirut ja roskat.
Kaarinassa on kiistelty vuosikaudet lepakkotalon kohtalosta. Kaupunki haluaisi purkaa paraatipaikalla sijaitsevan rakennuksen ja rakentaa paikalle kerrostalon, mutta korkein hallinto-oikeus päätti tammikuussa toisin. Kaupunginhallitus käsittelee pohjanlepakoiden asuttamaa taloa ensi maanantaina kokouksessaan. Kaarina-lehti kysyi kaupunginhallituksen jäseniltä ennakkoon, mitä talolle pitäisi tehdä.

Lue lisää Kaarina-lehdestä keskiviikkona 20.2.

4 KOMMENTIT

  1. Heinis, olipa mielenkiintoinen artikkeli vaikka osa kaupunginhallituksen jäsenten kommenteista hämmentääkin. Kovin ennakkoasenteellisia ja paikalleen jämähtäneitä mielipiteitä esiintyy yllättävän paljon ennen yhdessä Suomen innovatiisimmista kaupungeista.

    Aila Laitisen mukaan ympäristönsuojelulautakunnan tehtävänä olisi kustantaa lepakkotalon ylläpito omia toimintojaan ”priorisoimalla”. Lepakkojen ja vastaavien uhanalaisten lajien suojelu on kunnan tehtävä. Vaikka Kaarinassa luonnonsuojelun lakisääteiset valvontatehtävät on johtosäännöllä määrätty ympäristönsuojelulautakunnalle ei voida ajatella että koko toteuttamisvastuu voidaan ulkoistaa vain yhdelle lautakunnalle vaan huolehtimisvastuu kuuluu myös muulle kaupungin johdolle.

    Hollmenin mielestä valtio on epäreilusti kieltänyt talon purkamisen. Kyseessä ei taida kuitenkaan olla pelkkä mielipiteiden taisto, vaan oikeusasteet korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti ovat todenneet talon purkamisen olevan nykyistä lainsäädäntöä vastaan.

    Vesa Mäki haluaisi tällaisten oikeuden päätösten mukana tulevan myös rahat päätösten toimeenpanoon. 🙂

    Jere Järvinen oli mukana tekemässä purkamispäätöstä ja piti KHO:n päätöstä ikävänä. Hän haluaisi edelleen purkaa talon, vaikka purkaminen on todettu laittomaksi.

    Hanna Sirkiä ja Åsa Gustafsson ovat huolestuneita rahan menosta. Talon rahoittamiseksi on esitetty erilaisia vaihtoehtoja ja kaupunkilaisena toivon että omia eurojamme käytetään kohtuullisesti ja pyrittäisiin hankkimaan rahoitusta kaupungin ulkopuolelta ja yrityksiltä. Kaarinassa on myös paljon aktiivisia ihmisiä jotka lienevät valmiita käyttämään omaa aikaansa yhteisiin hyviin asioihin. Åsa piti päätöstä ”aikamoisena ennakkotapauksena”. Käsittely on mennyt ihan alusta asti systemaattisesti aikaisempien oikeuden päätösten mukaisesti. Päätös ei siten ollut merkittävä ennakkopäätös tai edes odottamaton.

    Merja Kantalainen edelleen pohtii talon purkamista vaikka asia on jo loppuunkäsitelty ja ajatukset pitäisi olla jo tulevassa. Jos lepakkoja ei haittaa kodin tuhoaminen niin miksi niitä pitää erikseen suojella lainsäädännöllä? Minä en tiedä, mutta toisaalta minä en olekaan biologi.

  2. Lepakkotalon tulevaisuus ”Innovatiivisessa Kaarinassa” voi olla suorastaan loistava, kunhan me politiikot nyt näemme sen yhden upean puun sieltä metsän takaa…

    Fakta on, että taloa ei saa purkaa tai muutenkaan tuhota, eli tästä pitää lähteä liikkeelle miettimään mitä toimintoja taloon voidaan kehittää. Ja siihenhän voidaan vaikka mitä! Hyviä ehdotuksia on ollut mm. luontotalo, missä kaarinalaiset voivat tutkia kuvista eri luontotyyppejä, koululaiset voivat opettajineen tuoda itse kerättyjä luontomateriaaleja, screeniltä voitaisiin seurata lepakkojen elämää välipohjassa, luontopeli-iltoja lapsille ja aikuisille, pienten lasten luontoaiheisia synttäreitä…Talon sijainti on niin loistava, että lukemattomat Kaarinalaisyhdistykset ottaisivat sen heti kokoontumispaikakseen. Talo voitaisiin korjata yhteistyössä esim. Pajamestareiden nuorten ja Kaarinan Työttömien kanssa vain muutamia mahd. toimijoita mainitakseni. Mutta, ensiksi meidän on saatava talolle kuntokartoitus, että tiedämme miten sitä pitää alkaa korjaamaan ja sitten on aloitettava tutkailemaan sekä EU-määrärahojen saatavuutta ja muuta rahoitusta projektiin. Uskon Lepakkotalosta tulevan Kaarinalaisten yhteinen ja mielenkiintoinen olohuone lähitulevaisuudessa, jota Kaarinan kaupunki voi syystä mainostaa naapurikunnissa: ”Näin innovatiivinen kaupunki meidän Kaarinamme on”.

  3. Hienoa, että seuraajani ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtajana on aktiivisesti tarttunut lautakunnan toimialaan kuuluviin asioihin. Menestystä Sinulle ei niinkään helpossa tehtävässä. Lautakunta käsitteli aikanaan Lepakkotalon valitusasiaa ja äänestyksen jälkeen lausui, että hallinto-oikeuden suojelupäätöksestä ei ole syytä valittaa. Kaavoitus-ja rakennuslautakunta valitti. Minua on oudoksuttanut, että kaksi lautakuntaa asetetaan näin vastakkain.Piikkiössä valitukset teki, jos aihetta oli, kunnanhallitus. Ympäristönsuojeluasioiden huomioon ottaminen kaavojen valmistelussa on ollut vaikeaa. Lepakkotalo lienee vain jäävuoren huippu. Lepakkotalon ympäristö ja uimahallin seutu on rakennettu niin täyteen, että uimahalliin menijät eivät enää tahdo löytää parkkipaikkoja. Hyvä, että väljyyttä jää edes yhden Lepakkotalon verran. Mnusta pitäisi edetä Martti Strömmerin rakentavassa kirjoituksessaan(KL 27.2.2013) esittämällä tavalla.

  4. Minun ei kai tarvitsekaan ottaa enää kantaa talon purkamisen puolesta tai sitä vastaan, mutta kiitän näistä melko tuoreista kuvista talon sisältä. Olen elänyt ja kasvanut ”lepakkotalossa” pikkupojasta parikymppiseksi, ja talo on isoisäni rakentama.
    Pakko myöntää, että kipeää kuvat talon nykykunnosta tekevät.

Kommenttien lisääminen on estetty.