Eräs nuori halusi tietää työstäni. Kun kerroin olevani kirkon suntio, hän kysyi: ”Mut mitä sä niinku oikeesti teet työkses?”
Hmm, jouduinkin selvittämään aika paljon kaikenlaista työhöni kuuluvaa. Lopuksi tuo nuori sanoi: ”Aika tylsää, en mä vaan kyllä tollasta ammattia ois valinnu.”
Minusta ammatti kyllä jotenkin valitsi minut. Olen ollut siihen tyytyväinen jo lähes 16 vuotta. Kaarinan kirkossa suntion työ on todella monipuolista. Meidän kirkkomme on monitoimikirkko, jossa on kirkkosali, seurakuntasali ja monia kerhotiloja kahdessa kerroksessa.
Työajat painottuvat pitkälti viikonloppuihin. Tavallinen työvuoro voi pitää sisällään lumitöitä, sisätilojen siivousta, pääsiäisnäytelmän harjoituksia, mikkien asentamista, konsertin järjestelyä, tilojen uudelleenlaittoa, kokoustarjoilun järjestämistä, pohdiskelua muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa eri tilaisuuksien sujumisesta.
Sitten vihdoinkin voi ”rauhoittua” sunnuntaihin, jolloin kirkossamme on usein kaksi messua ja niiden välillä vielä kaste ja kastekahvitilaisuus.
Messua varten suntio vaihtaa tarvittaessa eriväriset liturgiset tekstiilit kirkkosaliin ja sen ikkunoihin. Hän laittaa ehtoollisvälineet, virsitaulun ja messumonisteet valmiiksi sekä katsoo, että kaikki toimii.
Jokaisen tilaisuuden jälkeen lähden viimeisenä kirkosta, kun kaikki tavarat ovat taas takaisin paikallaan. Sulkiessani illalla myöhään kirkon oven totean usein, että taas oli hieno päivä ja tapasin ihania ihmisiä.
Työssä saa olla myös hauskaa, ainakin Kaarinan kirkossa.
Marja-Liisa Kujanpää
suntio, Kaarinan srk
Julkaistu Kaarina-lehdessä 6.3.