Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti keskiviikkona 17.4. kokouksessaan lähettää seudullista joukkoliikennettä koskevan ehdotuksen kuntiin lausuntoa varten.
Kunnille esitetään, että Turussa nyt käytössä olevat ikärajat ja alennusryhmät laajennettaisiin koko kaupunkiseudulle, kun yhteinen joukkoliikenne alkaa reilun vuoden päästä 1.7.2014. Joukkoliikenteen käyttämisen hinta seudulla tulisi huomattavasti nykyistä edullisemmaksi erityisesti lapsille, nuorille ja vanhuksille, ja samat liput kelpaisivat koko kaupunkiseudulla. Ehdotus sisältää myös esityksen linjastosta ja tariffivyöhykkeistä. Kunnilta pyydetään lausuntoa toukokuun aikana.
Lisäksi joukkoliikennelautakunta päätti, että bussikorttien lataamiselle busseissa etsitään vaihtoehdot seuraavan vuoden aikana. Pääasiassa asiakkaita houkutellaan nettilataamiseen, ja nettipalvelu kehitetään entistä helpommaksi. Samalla suunnitellaan muut latauspaikat, joita voivat olla esimerkiksi kirjastot, kaupat tai kauppakeskukset, kioskit tai automaatit. Bussikortteja ei ladata enää busseissa reilun vuoden kuluttua eli 1.7.2014 alkaen. Jatkossakin linja-autoista voi ostaa kertalippuja.
Joukkoliikenteen tukeminen alennuksin on sinänsä Ok, mikäli se lisää joukkoliikenteen käyttöä.
Huonompi puoli on se ettei ilmaispalveluja ole, vaan verotusta joudutaan kiristämään ja maksu tulee tätä kautta.
Kaarinan talous on myös tiukilla ja liiaksikin velkavetoista, velkahan on tunnetusti siirrettyä verotusta.
Kaarinan veronmaksajien joukkoliikenteen kustannukset uudessa systeemissä helposti tuplaantuvat, sekä myös mahdollisesti eriarvoistuvat, mikäli tehdään vääriä päätöksiä tariffiasioissa.
Nyt on kaavailtu, että Piikkiöläisiltä ja Kuusistolaisilta perittäisiin korkeampaa lipun hintaa, kuin muilta Kaarinalaisilta.
Tämä perustuisi vyöhyke tariffiin, kuinka monta vyöhykettä sitten perustettaisiin.
Jos todellakin puhutaan seudullisesta yhteistyöstä, josta Kaarina makselee asukaslukunsa suhteessa, niin lipun hinta tulisi olla mielestäni kaikilla sama, niin Turussa kuin Kaarinassakin.
Kaarinan veronmaksajat kun jo muutenkin ovat tässä hommassa netto maksajia ja osalla ainakin palvelu huonononee.
Kaarinalle ja sen veronmaksajille tulee myös kalliiksi joukkoliikenne yhteistyösopimuksella, kun meillä on pitkät matkat ja vähän matkustajia.
Nyt tehtävät päätökset ovat erittäin pitkäaikaisia, 10 vuoden kilpailutuksen pituisia, joten päättäjien tulee olla erityisen valppaina.
Matti Alander
Seudullisen joukkoliikennelautakunnan jäsen
Kaarina
Lisäksi joukkoliikennelautakunta päätti, että bussikorttien lataamiselle busseissa etsitään vaihtoehdot seuraavan vuoden aikana. Pääasiassa asiakkaita houkutellaan nettilataamiseen, ja nettipalvelu kehitetään entistä helpommaksi. Samalla suunnitellaan muut latauspaikat, joita voivat olla esimerkiksi kirjastot, kaupat tai kauppakeskukset, kioskit tai automaatit. Bussikortteja ei ladata enää busseissa reilun vuoden kuluttua eli 1.7.2014 alkaen. Jatkossakin linja-autoista voi ostaa kertalippuja.
Linja-autossa kortin lataaminen on kaikkein halvinta ja hyvinkin toimivaa, erilaiset automaatit ja myyntipisteet nostavat kuluja merkittävästi.
Tämä taas lisää Kaarinalaisten veronmaksajien osuutta kustannuksista joukkoliikenteen järjestämisessä, joka muuttuu 2014 enemmän Kaarinan verorahoilla hoidettavaksi.
Netti lataaminen on varmasti tulevaisuutta, mutta ongelmana on että juuri linja-autoja käyttää paljon vanhusväestö.
Lippujen lataamisen lopettamisessa ajatuksena on liikenteen nopeuttaminen ja pysäkillä odotteluajan lyhentäminen.
Ehkä valistus voisi olla parempi tapa siirtää latauksia nettiin ja ainakin osittain nopeuttaa liikennettä.
Kaarinan joukkoliikenteessä kuitenkin huolestuttavin piirre on matkustajien vähäisyys, kun katselee Littoisiinkin meneviä autoja joissa istuu usein vain pari matkustajaa. Systeemin muuttuessa kunnalliseksi, saa Kaarina pitää lipputulot ja maksaa liikenteen oman kunnan alueella. On päivän selvää , että tulee meille hyvin kalliiksi parilla matkustajalla ja ekoloogisuuskin on kaukana.
Jotain tarttis keksiä, jotta saadaan matkustajia ja sitä varmasti teknisessä lautakunnassa mietitäänkin ja myös parhaillaan virkamiestyöryhmä selvittelee.
Kunnilla alkaa jo olla rahavaroihin verrattuna liikaakin tuettavaa, vaikka hyväähän tällä kaikella yritetään. Päättäjien ikäväksi tehtäväksi jää sitten priorisointi, mihin rahaa sijoitetaan, omaishoitoon vai joukkoliikenteeseen, urheiluun vai terveydenhoitoon.
Velkavetoisuus Kaarinassakin alkaa olla sitä luokkaa, ettei kriisikuntaan ole kovinkaan paljon matkaa.
Äkkijarrutus taloudessa on sekin hankala, mutta kyllä velan lisääntyminen menee myös edellisen valtuuston piikkiin, vaikka verotustakin kiristettiin.
Vähän meni yli aiheen, mutta ymmärretään ehkä paremmin, että tahallaan tai ilkeyttään ei yksikään poliittinen päättäjä rahaa pyri säästämään.
Siksi myös allekirjoittanut on nihkeästi suhtautunut raideliikenteen hankkimiseen seudulle päällekkäisenä muotona jo nykyisin yhä enemmän tuetulle joukkoliikenteelle.
Matti Alander
Seudullinen joukkoliikennelautakunnan jäsen
Teknisen lautakunnan PJ
Keskusta Kaarina
Varmasti jokainen TLO:n linja-autoja käyttänyt on huomannut miten hidas nykyinen lippusysteemi on. Korttien etäluettavuus nopeuttaisi vielä enemmän kuin korttien linja-autossa lataamisen kieltäminen. Turun kauppatorilla voi ruuhka-aikana helposti verrata kuinka paljon nykyisten korttien lukuun menee aikaa verrattuna etäluettaviin kortteihin, kun esimerkiksi 11 ja 18 saapuvat torille samaan aikaan ja samanlainen määrä matkustajia menee kyytiin.
Bussien tyhjyyttä tulee varmaan vielä lisäämään vähennetyt vuorot. Esimerkiksi viikonloppumenoihin Kairiskulmalta joutuu kävelemään Turun puolelle linja-autopysäkille, koska TLO:n linja-autot eivät kulje viikonloppuaamuisin. Matkustajat tottuvat etsimään vaihtoehtoisia kulkemismuotoja ja saattavat siirtyä käyttämään niitä myös silloin kun linja-auto kulkisi.
Koko rahastusjärjestelmä tullaan uusimaan ja nykyisten suunnitelmien mukaan siitä tulee yksi maailman hienoimmista.
Tietysti myös erittäin kallis, kustannuksia kertyy useita miljoonia.
Nykyinen rahastusjärjestelmä on hidas, mutta sen omistaa liikennöitsijä ja kustannukset yhteiskunnalle pienet.
Kunnallisen rahastusjärjestelmän hankinta on kilpailutusvaiheessa ja tulee ulkomaiselta toimittajalta, mikä on sinänsä huonoa yhteiskunnallemme verorahojamme virratessa enenevässä määrin maasta ulos.
Vähän vaatimattomampi kotimainen systeemi olisi pitänyt kelvata.
Jatkuva kova kilpailuttaminen on jo muutenkin lopettanut kaupunki linja-autojenkin valmistamisen Suomessa, ei kovin ruusuiselta nämä yhteiskunnan säästötkään kilpailuttamalla vaikuta.
Linja-autoliikenteen kunnallistaminen ja kilpailuttaminen tuo itkua ja hammasten kiristystä monien PK yrittäjän pöytään, jotka linja-auto alalla toimivat.
Koko homma lähtee EU:sta ja kilpailun hintoja pudottavasta ideasta joukkoliikenteessä. Se toteutetaan samanaikaisesti koko Euroopassa, varmaankin myös Kreikassa, Porttugalissa jne…
Uusista linja-autoista saattaa syntyä jopa pulaa.
Yksi joukkoliikennelautakunnan ratkaistavaksi tuleva aihe onkin kalustovaatimus, jonka tulisi olla mielellään Eurooppalais tyyppinen. Raju kilpailu kun johtaa väistämättä konkursseihin ja käytettyä kalustoa on Suomeenkin tuotu Ruotsista näin
edullisemmin .
Suomenkin kilpailutuksen ensimmäiset konkurssit on jo koettu Helsingissä ja riesa yhteiskunnalle, sekä bussien liisaajille melkoinen, sekä pahin tietysti yrittäjälle.
Matkustaja määrät on suuri ongelma, kun näitä edellä mainittuja aletaan verovaroin maksella 2014 lähtien, kunta kun uudessa systeemissä pitäisi elää lipputuloilla.
Liikennöitsijää jolla on kilometriperusteinen veloitus 10 vuotta eteenpäin tuskin kauheasti matkustajien määristä piittaa.
Kilometrit vaan on ajettava halvalla ja mahdollisimman paljon.
Oma mielipiteeni on , että jälleen kerran mennään yhteistä hyvää yrittäen todella kalliiseen systeemiin ja piikki on auki seuraavat 10 vuotta.
On ymmärrettävää, että linja-autolijat etujärjestöineen polkevat jalkaa kun eivät yksinään pääse päättämään millainen palvelun tason tulee heidän mielestään olla. Meillä kuntalaisilla kuitenkin lienee itse kullakin käsitys siitä millaisen me haluamme sen olevan. Ei tarvitse koirien ja kissojen kanssa etsiä mielipidettä palvelun nykytasosta: kun asia tulee puheeksi se on melkein poikkeuksetta mielipiteen esittäjän mielestä joko huono tai erittäin huono. Nykytilanteeseen verrattuna ei ole kuin yksi suunta: ylöspäin. Eivät paikasta A paikkaan B mielivät ihmiset välttämättä kaipaa uusinta ja hienointa lippu- ja rahastussysteemiä, vaan sitä, että kun pysäkille menee, niin bussi tulee ja sillä pääsee sinne minne on menossa. Jos “köyhällä” Turulla ja Kaarinan kohtalotovereilla, muilla ympäryskunnilla on varaa ylläpitää kohtuullista palvelun tasoa, niin miksi sen meillä Kaarinassa pitäisi olla mahdoton asia? Ilmaisia kyytejä ei tietenkään ole, sehän on selvä. Kun nyt allekirjoittaneellakin lankeaa maksuun autosta verot, vakuutukset, määräaikaishuolto ja tuulilasin vaihto (450€) – puhumattakaan siitä seitsenkymppisestä aina kun tankki pitää täyttää, niin harvinaisen selväähän se on: liikkuminen maksaa. Aina.
Mitä Littoisiin päin meneviin tyhjiin autoihin tulee, niin samalla tieosuudella henkilöautojen määrä on valtava. Ei ihme että kaikki menevät omalla autolla kun toimivaa joukkoliikennettä ei ole. Jos nykyinen systeemi on halpa saattaa se johtua siitäkin, että vastine on melko vaatimaton.
Pelkästään linja-autoilijoiden etujärjestöt eivät jalkaa ole polkeneet joukkoliikenteen kunnallistamisesta. Mukana ovat olleet myös kuljettajat ammattijärjestöineen ja noin puolet Kaarinan valtuutetuista, jotka edes jonkin verran ovat huolissaan Kaarinan taloudesta.
Varsinaisesti joukkoliikennettä ei tietenkään vastusta kukaan, vaan kyseessä on pääsääntöisesti talous. Kaikki eivät usko päätösvallan kunnallistamisen ajatukseen.
Kuljettajilla taas on pelkona varmaankin, linja-autoilijoiden talouden kiristyminen. Vastaavat toimet kun Helsingissä ja Tukholmassa ovat johtaneet kymmeniä vuosia vanhojen yritysten konkursseihin.
Konkurssi ei koskaan ole leikin asia yrittäjälle ja työntekijällekin harmia koituu runsaasti.
Joukkoliikenteen hallinnon siirtäminen yhteiskunnalle johtaa tietysti kustannusten nousuun ja Kaarina tulee maksamaan osuutensa hallinnosta ja investoinneista, jotka eivät tuo yhtään lisää liikennettä.
Liikenteestä tässä uudessa systeemissä päättää Kaarinan kaupunki rahavarojensa puitteissa. Joukkoliikenteen rahoitus tulee kilpailemaan muiden kunnan menojen joukossa.
Kaarina tulee aivan lähiaikoina antamaan lausunnon joukkoliikenteen järjestämisestä seudulliselle joukkoliikenne lautakunnalle. Lausunnossa pyritään turvaamaan Kaarinalaisten edut mahdollisimman hyvin, niin talouden kuin liikenteenkin osalta.
Liikenteenkin hintaan vaikuttaa moni tekijä: Kalustovaatimus, vuorotiheydet, infra investointitarpeet jne… Tulopuolella sitten taas vaikuttaa lipputulojen määrä, eli käytännössä matkustajien määrä.
Lipun hinnan sitten päättää käytännössä Turku ja Raisio, Kaarinan valta kun lautakunnassa on yhden luottamushenkilön ja virkamiehen varassa. Sopimuksen mukaan jonka Kaarinan valtuusto on hyväksynyt päätökseen riittää Turku ja yksi kehyskunta enemmistönä.
Joukkoliikenne asiat voivat näyttää helpoilta, mutta todellisuudessa tästä sopasta tuskin yksikään luottamusmies ymmärtää kaikkea täydellisesti.
Kyseessä on mielestäni lähes avoin valtakirja lähetellä laskuja Kaarinaan ja Kaarinan ongelma on sitten saada matkustajia ja rahaa.
Kyse on kuitenkin valtuusto tason päätöksestä, joka on demokraattisesti muodostunut ja nyt odotetaan mitä tapahtuu.
Nyt se on sitten kilpailutettu nimittäin runkobussilinja Kaarinan keskustaan, linja Kaarina Naantali ja vuosiksi eteenpäin.
Kustannus kasvoi noin 15 prosenttia ja sen lisäksi maksetaan rahastuslaitteetkin , sekä joukkoliikennetoimiston jäsenmaksu.
Hintaa nosti huima kalustovaatimus 21 uutta linja-autoa ja summaksi tuli 4,9 miljoonaa € vuodessa.
Vanhemmallakin kalustolla homma olisi hoitunut, mutta kilpailun pisteytys suosi uutta kalustoa, jolla saa n. 5 prosenttia paremman hinnan.
Ennen tehokkuutta valvoi yritys joka linjaa ajoi, nyt kunta seudullisen joukkoliikennetoimiston kautta. On selvää että kannattamattomia vuoroja ajetaan enemmän, kun poliittiset päättäjät eivät asiaan uskalla puuttua.
Yrityksen taas oli konkurssin uhalla puututtava asiaan, jotta rahat eivät loppuisi.
Kustannukset kasvavat entisestään, ei tosiaankaan ole järin ekologistakaan.
Markkinatalous ymmärretään usein kunnissa väärin, hinnat eivät voi jatkuvasti laskea. Kun homma tulee kannattamattomaksi on hintaa nostettava tai pelimerkit loppuu.
Nyt saadaan kyllä uudet euro 6 bussit, mutta samalla koko yhteiskunta on tullut siihen tulokseen, että olemme luoneet niin hyvät palvelut, että emme pysty niitä enää maksamaan.
Joukkoliikenteen kustannusnousu tulee hankalaan saumaan, kun Kaarina velkaantuu ripeästi ja verotusta joudutaan kiristämään jo vuosittain.
Allekirjoittanut on vastustanut joukkoliikenteen ottamista yhteiskunnan haltuun, sehän ei ollut mikään EU määräys, vaan siinä oli myös vaihtoehtoja.
Näillä päätöksillä tietysti mennään ja katsotaan mistä rahaa otetaan pois ja se ei tule olemaan helppoa.
Sen verran vielä lisää edelliseen, että tulee huomioida että Kaarina saa lipputuloja runsaasti juuri tästä linjasta ja siinä on paljon matkustajia, että varmaankin tulee voittoa. Muut linjat ovatkin sitten raskaasti tappiollisia.
Lipputulojen kertyminen onkin sitten sopimuksiemme mukaan kohtuullisen konstikasta ja joudumme maksamaan erikseen Kaarinalaisista jotka käyttävät jonkin toisen seudun kunnan linjoja.
Oikeastaan kukaan ei tiedä tällä hetkellä, mitä tämä leikki tulee maksamaan, arvaukseni on paljon.
Niin kauan kun pysytään kumipyörillä on halvempaa, mutta Turussa ajetaan hirmukalliita satojen miljoonien raitiotie hankkeita melko puuhakkaasti ja niiden talousvaikutuksia ei oikein uskalla edes arvailla.
Silloin taloudellista tukea verorahoista tarvitaankin jo kahdelle järjestelmälle, kumipyörille ja rautapyörille. Silti Kaarinan sisäinen liikenne, koululaiset ja sosiaalitoimen kuljetukset ovat vielä hoitamatta.
Kaarinan virhe oli liian nopea eteneminen, meidän olisi ehdottomasti pitänyt odottaa muutamia vuosia ja tehdä ratkaisu vasta sitten, kun olisimme nähneet miten muille kehyskunnille aiheessa käy.
Se on jälkiviisautta ja vasta aika näyttää meille seuraavan vuoden kuluessa mitä kustannuksia Kaarinalle kertyy ja poliitikkojen päänvaivaksi jää miten homma pystytään rahoittamaan tässä vaativassa taloustilanteessa.
Kommenttien lisääminen on estetty.