Kaarina-lehti kirjoitti kielten suosion romahtamisesta helmikuussa. Kuluneella viikolla aihe on jälleen noussut otsikoihin. Suomalaisten kielitaidon yksipuolistumisesta ollaan huolestuneita.
1990-luvulla piti selitellä, jos ei opiskellut kolmea tai neljää kieltä. Peruskoulussa englanti ja ruotsi koettiin tärkeiksi oppiaineiksi. Yläasteella puntaroitiin, otetaanko valinnaiseksi saksa vai ranska. Lukion alkaessa mietittiin, pitäisikö ottaa neljäs kieli.
Nyt vain puolet lukiolaisista opiskelee kolmea tai neljää kieltä. Se on hämmentävää, sillä samaan aikaan maailma on kutistunut ja kielitaidon merkitys on entisestään korostunut.
Kielen opiskelu on vaivalloista. Ei ole tarinoita, jotka olisi helppo painaa mieleen, niin kuin lukuaineissa on. Eikä kielistä selviä järkeilemällä, niin kuin matematiikasta. On pakko päntätä: lukea, kerrata ja lukea lisää. Se on aikaa vievää ja tylsää.
Kaarinan peruskouluissa toinen pitkä kieli, valinnainen ruotsi, on suosittu oppiaine. Joillakin kouluilla jopa yli puolet haluaa aloittaa ruotsin opiskelun jo neljännellä luokalla. Siksi on harmillista, että kaupunki säästötalkoissaan suunnittelee leikkaavansa ruotsin kielen opetusta.
Hyvänen aika sentään, jos täällä ovat opettajat onnistuneet tekemään ruotsin kielestä houkuttelevan ja lapset ovat valmiita pänttäämään sanoja, niin annettaisiin heidän opiskella!
Teija Uurinmäki
02 588 8614
Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 23.10.