Rapistuneet viemäri- ja vesijohtoverkostot aiheuttavat Kaarinalle vuosittain satojen tuhansien eurojen ylimääräiset kustannukset. Noin puolet viemäriverkostossa liikkuvasta jätevedestä on vuotovettä, jonka puhdistaminen maksoi esimerkiksi viime vuonna 700 000 euroa.
– Jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevettä vuosittain 2,5–3 miljoonaa kuutiometriä. Laskutusta tehdään vain 1,5 miljoonasta kuutiosta, joten loppu on vuotovettä. Kun puhdistuskustannukset ovat noin 55 senttiä per kuutio, tietää ylimääräinen vesi vuodessa paljon maksuja, tekninen johtaja Jyrki Lappi kiteyttää.
Kaupunki pyrkii alentamaan vuotoveden osuuden kolmeenkymmeneen prosenttiin. Tavoitteeseen on kuitenkin matkaa, sillä nykyresursseilla parannusta voidaan tehdä prosentti per vuosi -tahdilla.
Tilannetta yritetään parantaa saneeraamalla 330 kilometrin mittaista, osittain yli 40 vuotta vanhaa viemäriverkostoa. Vuotojen löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa, eikä näin ollen myöskään täsmäsaneerauksien tekeminen.
– Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, ja olemme tehneet erilaisia vuotovesitutkimuksia. Jätevesipumppaamojen takana olevien alueiden tilannetta on helppo seurata, sillä pumppaamot analysoivat jäteveden laatua. Näin on saatu selville saneerausta kaipaavia kohteita, Lappi kertoo.
– Keskustan, Piispanristin ja Sorron alueilla käytetään puolestaan viettoviemäröintiä, jolloin vuotojen selvittäminen on hankalaa.
Kuivuudesta johtuen tänä vuonna on valunut putkistoon päässyt edellisvuotta vähemmän vuotovettä. Määrissä voidaan todeta piikkejä esimerkiksi keväinä, jolloin lumi sulaa nopeasti mutta maa pysyy jäässä. Sulamisvesi etsii reitit jätevesikaivoihin ja edelleen jätevesiverkostoon. Tällöin jätevettä voi vyöryä puhdistamolle kuusi–seitsemän kertaa enemmän kuin tavanomaisina päivinä.
Piikkejä aiheuttavat jo pienehköt sateetkin.
Lue lisää Kaarina-lehdestä 16.10.