Hölmöilevien nuorten lisäksi keskustassa ovat tänä vuonna häiriköineet aikuiset miehet. Ainakin kahden miehen tiedetään seuranneen nuoria tyttöjä ja toisen jopa ehdotelleen läheisempää kanssakäymistä.
Tein yläasteikäisenä pitkiä kävelylenkkejä koirani Rokin kanssa. Kesä, talvet, helteellä, lumimyräkässä ja ukkosella. Mikään syy ei voinut estää lenkkejämme. Yhtenä päivänä saimme seuraa, kun paikallinen, entinen poliisi lähti seuraamaan meitä autollaan. Pian hän alkoi lähetellä minulle kirjeitä. Joissakin kuorissa oli koruja.
En ymmärtänyt sitä hössötystä, jonka lenkkiseurani aiheutti: vanhempani harkitsivat miehen ilmiantamista poliisille ja ryhtyivät ajelemaan autollaan lenkkireittiäni ympäri. Oli se vähän hämmentävää, sillä ei pohjalaisella maantiellä juuri muita ihmisiä näkynyt.
En ollut huolissani, viaton kun olin. Nuorena mielikuvitus ei riitä keksimään kaikkia kauheuksia. Ajattelin, että mies on ihastunut – mitäs siitä? Jos minä en lopsauta korvaani, niin mitään ei tapahdu.
Eihän se niin mene.
Nyt ymmärrän vanhempieni huolen. Ei aikuisen, perheellisen miehen käytös ollut normaalia, eikä millään tavalla hyväksyttävää. Hyvät äidit ja isät, tiedättekö te, missä lapsenne liikkuvat? Onko sinun tytärtäsi ahdisteltu? Oletteko keskustelleet, miten tilanteeseen pitäisi reagoida?
Poliisi ja nuorisotyöntekijä patistavat vanhempia kadulle. Tässä on yksi syy lisää lähteä liikkeelle.
Teija Uurinmäki
02 588 8614
Kirjoitus on julkaistu Kaarina-lehdessä 20.11.