Hovirinnan palvelukeskuksen sanataidepajassa syntyi viime viikolla runo nimeltään syksy. Lue lisää runon synnystä Kaarina-lehdestä 20.11.
Syksy
Lehdet putos ja pimeä
”Syksy saa, minä en”.
Syksy ja ruska ja nyt pääsee Lappiin
Ne tiesi et mulle voi tehdä ihan mitä vaan
Veti tukast
Se melkein hipas se kirves mun niskaa
Mikä nimeksi?
Ja pojat kaikki:¨ ”Sopuli, Sopuli!”
Metsä
Rauhoittava
Raikas, kuulakas
Hyvä henkitellä
Puolukat ja sienet
Jännää siellä suolla rämpiä
Kysy vaan kuinka monta kertaa omevarkaissa
Mä olin aina vahtina
Ja sit mää läksin juoksemaan
Papuvarkais
Hernevarkais
Naurisvarkais
Koko luokka meni mettään
Niittäjän peräst piti koettaa sittoo
Jos oli hyvä niittäjä se meni niin pahuksesti
Heinäladossa kun jouduin polkemaan
Jos tuli jano
Laitettii suolahiukkanen suuhun
Paikattii niit säkkei
Se oli sadetyötä
Talvel käytiin pekan paanal
Syksy-yöl on yhreksän ilmaa
28 metrii sekunnissa
kyl aurinko sais olla
alkaaks nyt se talvi?
Sit on liukasta ja sit mummot kaatuilee.
Sally, Ari, Leila, Eila, Eila, Sinikka, Krista, Jasmine
