Arkiston aarteita: Tapani-myrsky kuritti Kaarinaa 2011

0

 Kaarina-lehti 4.1.2012:

114 tuntia pimeydessä

Kymmenen taloa Kaarinan Kesämäessä jäivät ilman Fortumin apua

Heinimaija Hirvonen
Kaarina

Viime perjantai oli Kaarinan Kesämäessä asuville Heli ja Mika Pyylle ikimuistoinen päivä. Tarkalleen kello 17.20 illalla pariskunnan omakotitalon kattovalot räpsähtivät päälle ja jääkaappi alkoi hurista. Perjantai-iltana lähes viisi vuorokautta puuhellan ja kynttilöiden varassa sinnittelyt pariskunta pääsi taas omaan suihkuun.

Pitkä piina alkoi Tapaninpäivän vastaisena yönä. Pyyt havahtuivat yhden aikaan yöllä varashälyttimen ääneen. Siitä he päättelivät sähköjen katkenneen, mutta jatkoivat levollisina nukkumista. Lyhyitä sähkökatkoja on talossa ollut aiemminkin. Myrskyn laannuttua selvisi, että lähitalossa kaksi puuta oli rojahtanut sähkölinjan päälle.

– Aluksi sähkökatkos oli tavallaan eksoottinen kokemus. Eräs naapuri iloitsi, että sähkökatkoksen ansiosta perheen murrosikäiset tulivat pois tietokoneiden äärestä ja pelasivat lautapelejä muun perheen kanssa, Mika Pyy muistelee.

Pimeys veti
mielen mustaksi

Viime tiistaina suurimpaan osaan Kesämäkeä palautuivat sähköt, mutta kymmenen taloa Nummenniityntien varrella olivat yhä pimeinä. Pyyt ja muu naapurusto alkoivat tulla epätoivoisiksi, kun Fortumin puhelinlinjat olivat tukossa eikä avusta ollut tietoakaan. Kun Fortumin asiakaspalvelija tuntikausien yrittämisen jälkeen viimein saatiin langan päähän, vastaus oli, ettei Kesämäessä pitäisi olla enää mitään ongelmaa.

– Se tuntui todella pahalta. Ajattelin, että onko meidät kymmenen taloa unohdettu tänne, Heli Pyy kuvailee.

Vielä perjantaiaamuna Fortumin alueella oli 18 000 kotia ilman sähköä. Nummenniityntien asukkaiden annettiin ymmärtää, etteivät he pienenä alueena ole korjauslistan kärkipäässä.

Osa naapurustosta pakeni kylmenevistä taloistaan hotelleihin ja ystäviensä luokse. Pyyt sinnittelivät kotona puuhellan ja takan turvin. 
Pihan poikki viritettiin sähköjohto kuljettamaan virtaa lähitalosta Pyiden arkkupakastimeen ja talon nurkalle hankittiin parin tonnin hintainen generaattori surraamaan virtaa sähkölaitteisiin. Jääkaapin antimet pelastettiin pihalle puulaatikkoon.

– Aamulla, kun heräsin, menin ensimmäiseksi taskulampun kanssa eteiseen ja sytytin kynttilän, että näin pukea vaatteet ylleni. Sitten menin ulos terassille jääkaapille. Otsalampun välähdyksestä näin, että naapurissakin oltiin samaan aikaan jääkaapilla, Mika Pyy kuvailee naurahtaen sähkötöntä arkea.

Kaupunki auttoi
hädässä

Pyyt selvisivät tilanteesta huumorin avulla, vaikka elämä ilman valoa nosti esiin toisenlaisiakin tunteita.

– Naapurissa asuva nainen totesi, ettei hän viitsisi nousta aamulla ylös sängystä eikä hänellä ollut enää edes nälkä, Heli Pyy kertoo.

Pyyt pelkäsivät, että sää pakastuu ja putket jäätyvät, ennen kuin vika saadaan korjattua. Epätoivoissaan Kesämäen asukkaat kääntyivät  kaupungin puoleen, kun Fortumilta ei osattu sanoa, milloin apua olisi luvassa. Perjantai-iltana sähköt palautuivat Kesämäkeen kaupungin myötävaikutuksella.

Fortum lupaa hyvittää vuoden siirtomaksut 120 tuntia sähköttä olleille talouksille. Pyyt jäivät kuuden tunnin päähän rajapyykistä.

– Ei harmita pätkääkään. Ne korvaussummat ovat niin pieniä. Kun valot sälähtivät päälle, oli samaan aikaan upea ja epäuskoinen olo. Pelotti, että pysyvätkö sähköt nyt päällä, Heli Pyy kertoo.

– Jos tästä tilanteesta on pakko jotain positiivista hakea, niin ainakin on tullut nukuttua enemmän kuin normaalisti. Seitsemän aikaan illalla alkoi jo tuntua, että jokohan sitä voisi mennä maate, Mika Pyy kiteyttää.

Keittiön puuhella oli pariskunnan pelastus. Moni naapuri on joutunut pakenemaan kylmyyttä hotelliin.

Kaarina-lehti 4.1.2012:

Myrskytuhojen raivaaminen vie kuukausia

Heinimaija Hirvonen
Kaarina

Metsuri, arboristi Vesa Mäkinen on paiskinut töitä Tapaninpäivän aamusta asti. Hän arvioi, että myrskytuhoissa riittää metsureilla raivaamista ainakin maaliskuuhun saakka. Raivaustyöt on aloitettu kiireellisimmistä tapauksista: niistä, joissa puu on kaatunut talon päälle tai niistä, joissa se on vaarassa kaatua.

– Akuuttivaihe kestää varmaan noin kuukauden. Se harmittaa, ettei kaikkia ehdi auttamaan heti, vaikka monilla on varmasti suuri hätä, Mäkinen pahoittelee.

Vesakkoviikari metsuripalvelua Piispanristillä pyörittävä Mäkinen toivoo ihmisiltä kärsivällisyyttä. Työ on hidasta, kun valoista aikaa riittää päivässä vain muutama tunti. Myrskytuhopuiden raivaaminen on niin vaativaa ammattilaisellekin, että työtä tehdään pareittain. Työ on edennyt Mäkisen mukaan nyt  3-4 kohteen päivävauhtia.

Myrsky työllistää
kaupunkia

Kaupungin puutarhuri Ossi Vesalaisen työpuhelin on soinut viimepäivät taukoamatta, kun ihmiset ovat ilmoittaneet kaatuneista tai kaatumaisillaan olevista puista.

– En osaa sanoa, montako kuutiota puuta on kaatunut Kaarinassa, mutta sen tiedän, että kaatuneita puita on paljon, Vesalainen toteaa.

Hänen mukaansa normaalit metsänhoitotyöt kaupungin mailla voidaan unohtaa muutamaksi kuukaudeksi, sillä myrskytuhojen raivaus vie näillä näkymin kaupungin työntekijöiltä koko talven. Näkemänsä perusteella Vesalaisen arvioi, että myrsky teki pahinta tuhoa Krossin etelänpuoleisilla puistoalueilla ja Auranlaaksossa uudella Silvolan asuinalueella.

Kaarinan kaupunki hoitaa ensisijaisesti puunkaatoja vain omistamillaan mailla. Kiireelliset kaatuneiden tai kaatumaisillaan olevien puiden korjaamista koskevat pyynnöt voi ilmoittaa Kaarinan kaupungin yhteispalvelupisteeseen, Ossi Vesalaiselle tai aluemestari Matias Rekikoskelle.

Kaarina-lehti 28.12.2011:

Vapaapalokunnat ahersivat
vuorokauden ympäri

Kaatuneet puut veivät omakotitalosta päädyn

Heinimaija Hirvonen
Kaarina

Tapaninpäivänä raivonnut myrsky työllisti Kaarinan vapaapalokuntia. Kuusiston ja Rantakulman vapaapalokunnissa raivaustöitä paiskittiin aamuyhdeksästä iltayhteen. Piikkiön vapaapalokunta sai ensimmäiset tehtävänsä jo Tapaninpäivää edeltäneenä yönä ja jatkoi raivaustöitä vielä eilen tiistaina.

– Laskin, että meillä oli noin 35 tehtävää. Puiden raivausta, peltikattojen kiinnitystä ja irronneita mainostauluja, Rantakulman vapaapalokunnan päällikkö Kalle Lehtonen kuvailee.

Lehtosen mukaan noin puolet tehtävistä oli sellaisia, että puita oli kaatunut yksityisten talojen tai pihojen päälle. Isoimmista teistä ainakin

Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien päältä raivattiin puita. Kuusistossa kaatuneet puut olivat palokunnan päällikkö Hannu Lähteenmäen mukaan vieneet yhdestä uudehkosta omakotitalosta kokonaan päädyn irti.

– En muista, että minun aikanani olisi ollut vastaavaa myrskyä. Muistaakseni vuonna 1988 oli trombi, joka kaatoi puita paikallisesti, hän miettii.

Piikkiön vapaapalokunnan päällikkö Janne Aso korostaa, että ihmisten tulisi varautua koviin myrskyihin.

– Ihmisten pitäisi ottaa opiksi ja vähentää puita talojen läheisyydestä. Tietyllä asuinalueilla pitäisi varautua myös siihen, että osataan itse kaataa ja raivata puita.