Mikä maahan haudataan, ei aina muutu maaksi. Empossa, Juopintien varrella, sijaitsi kymmeniä vuosia sitten turkistarha, jota rakennusliike nyt siivoaa alueelle tulevia uusia taloja silmällä pitäen. Metsänrajasta, suojellulta alueelta, löytyi esimerkiksi kaatopaikka, jonne oli kipattu sinkittyjä häkkejä. Maa puhdistetaan luonnontilaiseen kerrokseen asti, mikä tarkoittaa ainakin metrin paksuisen kerroksen poistamista.
Kaarinan alueella on 125 kohdetta listattuna Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Maaperän tilan seurantajärjestelmään. Kaikki kohteet eivät ole pilaantuneita, vaan listalle kuuluu jo puhdistettuja tai seurantaa vaativia kohteita.
Ympäristöpäällikkö Jouni Saarion mukaan vanhat saastuneet alueet on saatu Kaarinassa hyvin kartoitettua. Ikäviä yllätyksiä putkahtelee maasta kuitenkin ajoittain. Esimerkiksi öljylämmitteisten asuntojen tonteilla muhii eräänlaisia aikapommeja, nimittäin vanhoja, maahan sijoitettuja öljysäiliöitä.
Murheena ovat myös vanhat puutarhat. 1960-luvulla torjunta-aineena käytetyn DDT:n jäämiä löytyy maaperästä edelleen.
Nykyään kaupunki teettää maanomistajalla selvitykset kohteista, esimerkiksi vanhoista kasvihuonealueista, ennen maakauppojen solmimista. Vielä 1990-luvun puolivälissä kaupunki selvitti maaperän tilaa vasta kauppojen jälkeen, josta koitui ajoittain ikäviä laskuja.
– Pelkästään selvitystyö maksaa tuhansia euroja. Hinta nousee helposti kymmeniin tuhansiin euroihin, kun maa kuoritaan ja viedään pois, joko Topinojan jätekeskukseen tai pidemmälle.
Kovat kustannukset voivat myös jäädyttää selvitys- ja puhdistushankkeet ja siten myös rakentamisen. Pahimmillaan tonttien myynnistä ei jää käteen mitään.
Lue lisää Kaarina-lehdestä 8.1.