Heinäluoma: nokittelu on hidastanut kuntauudistusta

0
Puhemies Eero Heinäluoma ei usko pakkoliitoksiin. Kuva: Arto Erkkilä.
Puhemies Eero Heinäluoma ei usko pakkoliitoksiin.
Kuva: Arto Erkkilä.

Ella Nurmi
Helsinki

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma uskoo, että hallituksen ajamissa kunta- ja sote-uudistuksissa oltaisiin pidemmällä, jos niitä olisi lähdetty tekemään yhteistyössä opposition kanssa.

– Uskon, että tietyissä asioissa laveampi yhteisymmärrys on tarpeen, Heinäluoma kertoo.

Hänen mielestään kuntauudistus osoittaa, että hallituksen ja opposition rajat ylittävälle valmistelulle on paikkansa.

– Kuntauudistuksen tapaista isoa uudistusta ei pysty viemään läpi yhdessä vaalikaudessa, puhemies muistuttaa. Se ei oikein toimi, että jollain porukalla saadaan joku malli, johon ei ole täyttä sitoutumista edes hallituksen sisällä. Sitten tulee vaalit, hallitus vaihtuu ja malli pannaan uusiksi.

Heinäluoman mielestä kunta- ja sote-uudistusta valmisteltaessa energiaa on mennyt paljon hallituksen ja opposition keskinäiseen nokittelun, mikä ei ole hyvä kuntien, eikä kuntalaisten kannalta. Hän ei myöskään usko pakkoliitoksiin, sillä pakolla tehdyt muutokset hiertävät todella pitkään.

– Vieläkin, kun menen Karhulan torille, joku tulee sanomaan, että kun te teitte silloin sen pakkoliitoksen. Siitä on kulunut jo neljäkymmentä vuotta.

Arvovalta koetuksella

Paikallislehtien päätoimittajia Eduskunnassa tavannut puhemies Eero Heinäluoma totesi eduskunnan arvovallan säilyneen suurin piirtein samana siitä lähtien, kun lehdistö sai vuonna 1863 luvan kertoa valtiopäivien toiminnasta. Puhemiehen mielestä jokaisen kansanedustajan täytyy rakentaa eduskunnan arvovaltaa omalla käytöksellään.

Erityisesti sosiaalisen median käyttöön Heinäluoma toivoo edustajilta malttia.

– Herään aika ajoin painajaiseen, että some on vallannut Eduskuntatalon ja räjäyttänyt sen.

– Edustajat ovat esillä somessa niin paljon, että arvokkuus vähän kärsii, Heinäluoma pohtii ja jatkaa, että sosiaalisen median käyttöön liittyvissä asioissa on osittain kysymys myös vanhan ja nuoremman polveen välisestä yhteentörmäyksestä.

Heinäluoma kertoo olevansa itse koulukuntaa, joka toivoo istuntosaliin olevan keskustelun ja päätöksenteon paikka.

– Keskustelu ei ole sitä, että tekee kaikkia muita töitä, kunnes tulee oma puheenvuoro. Keskusteluun kuuluu myös kuunteleminen, hän muistuttaa.

Kysymykseen siitä, kuinka todenmukaisen kuvan eduskunnan työskentelystä istuntojen televisiointi antaa, puhemies toteaa, että se poikkeaa siitä, mitä talossa tapahtuu, kun kameroita ei ole paikalla. –?Katsojille tulisi parempi kuva, jos näytettäisiin myös eduskunnan kahvion keskustelut.

Kiireinen kevät

Eduskunnalla on edessään kiireinen kevät. Lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavolan mukaan on suunniteltu, että kevätistuntokauden aikana eduskunnan käsittelyyn tulee 152 hallituksen esitystä. Esimerkiksi huhtikuussa esityksiä on suunnitelman mukaan käsiteltävänä 40. Niiden joukossa myös esitykset kunta- ja sote-uudistuksesta.

Paavolan mukaan suunnitelmassa ei ole pysytty.

– Nyt eletään lähes maaliskuun puoltaväliä ja tähän mennessä käsittelyyn on tullut kahdeksan esitystä.

Lainsäädäntöjohtaja pitää tilannetta huolestuttavana, sillä se tietänee kiireistä touko- kesäkuussa. Myös valiokuntien valmistelutyöhön jää asioiden kasaantuessa niukasti aikaa.

– Se ei ole eduskunnan kannalta hyvä, että aika perehtyä asioihin jää lyhyeksi. Se huolestuttaa.

Paavolan mielestä eduskunnalle asti saatujen esitysten vähyys kertoo vaikeuksista, joita laajapohjainen hallitus aiheuttaa.

  • Lue Kaarina-lehti 12.3.: Presidentti Sauli Niinistön toivoo, että kevään aikana saadaan ratkaisuja sekä sote- että kuntauudistukseen.