Viime torstaina valtioneuvosto lopultakin hyväksyi asetuksen lukion uudeksi tuntijaoksi 1.8.2016 alkaen. Tuntijaossa määritellään mitä oppiaineita tulevaisuudessa opetetaan lukiossa kaikille pakollisena tai valinnaisena aineena. Se määrittelee myös lukion opetuksen laajuuden ja kuinka paljon kutakin oppiainetta on tarjottava opiskelijoille. Tuntijaon pohjalta Opetushallitus suunnittelee eri oppiaineiden sisällöt ja sisältöjen jakautumisen kursseihin. Tämän perusteella sitten laaditaan oppikirjat, ylioppilastutkinnon kysymykset ja jatko-opintojen pääsykokeet.
Lukioiden henkilöstö mitoitetaan riittäväksi opettamaan tuntijaossa määrätyt oppiaineet. Jos jokin oppiaine katoaa, ei tarvita sen oppiaineen opettajaa. Uusi oppiaine puolestaan vaatisi uuden yliopistollisen aineenopettajan koulutusohjelman, jotta opettajien pätevyys riittäisi aineen opettamiseen. Lähihistoriassa lukion pakollisiin oppiaineisiin on lisätty terveystieto ja filosofia.
Tuntijako on siis opetuksen keskeinen peruspilari, jolla on vaikutusta kaikkeen lukion toimintaan. Tulevaisuuden yleissivistys ja yhteiskunnan kilpailukyky riippuu osaamisesta, jonka pohja luodaan koulujärjestelmämme kautta. Tuntijako ohjaa nuoria jatko-opintoihin ja syöttää korkeakoulujen eri aloille opiskelijoita.
Näin tärkeän dokumentin laatimiseen kannattaa panostaa. Lukion uudistamista vastaamaan tulevaisuuden haasteita perustettiin ensin työryhmä, joka jätti 141 sivuisen muistionsa yli kahden vuoden ja 25 kokouksen jälkeen marraskuussa 2010. Työryhmään oli koottu keskeisimmät lukiokoulutuksen toimijat, mutta sen tehtävänä ei ollut antaa esitystä tuntijaosta. Työllä pohjustettiin niitä muutoksia, joita lukioon tarvitaan. Keskeisin tulos oli suositus valtakunnallisten kurssien vähentämisestä.
Varsinainen tuntijakoa suunnitteleva työryhmä asetettiin joulukuussa 2012 ja sen loppumuistio julkaistiin 20 kokouksen ja vuoden uurastuksen jälkeen joulukuussa 2013. Tuntijaoksi esitettiin kolmea eri mallia, joissa valinnaisuutta vaihdeltiin eri tavoin. Uusia oppiaineita tai entisistä kokonaan luopumista ei esitetty, mutta opiskelijan opiskelemien oppiaineiden lukumäärää oli mahdollista vähentää. Oppiaineet oli sijoitettu koreihin, joista tuli jokaisesta valita tietty määrä kursseja. Lukion laajuus ei esityksessä muuttunut, opiskelija olisi voinut halutessaan opiskella yhtä montaa ainetta kuin nykyisin, mutta olisi voinut myös keskittää opintojaan.
Keskustelu ryöpsähti käyntiin. Eri aineiden opettajat suhtautuivat annettuihin malleihin intohimoisesti, olihan kyseessä oma työllisyys, vaikkakin puhuttiin yleissivistyksen monipuolisuuden tärkeydestä. Poliitikot avasivat myös keskustelun. Erkki Tuomioja kauhisteli mahdollisuutta suorittaa lukio opiskelematta lainkaan historiaa, myös yhteiskuntaopin puolustajia löytyi runsaasti Arkadianmäeltä.
Tuntijakoa on valmisteltu neljän hallituksen aikana ja yhtä monen opetusministerin toimesta. Jokaisella hallituspuolueella oli oma mielipiteensä ja jokainen ministeri halusi jättää merkkinsä suomalaiseen lukioon. Sivistysvaliokunnan kautta myös oppositio sai sanansa kuuluville. Tuntijakopäätös venyi ja venyi kestämättömän pitkälle. Ellei päätöstä olisi saatu viime torstaina, olisi lukion uudistaminen siirtynyt todennäköisesti yli vaalien. Asiantuntijoiden suosituksilla ei enää ollutkaan painoarvoa, kun lopullista poliittista kauppaa käytiin oppiaineiden tuntimääristä. Taloudellinen tilanne ei salli uusia avauksia ja muutokset jäivät vain nimellisiksi.
Lukiossa on tulevaisuudessakin 18 pakollista oppiainetta ja pakollisten kurssien yhteismäärä säilyy samana. Missään muussa maassa ei opeteta lukioikäisiä yhtä monessa oppiaineessa. Yleensä syvennetään osaamista jatko-opintoja ajatellen.
Matematiikan opinnot aloitetaan kaikille yhteisellä kurssilla, jonka jälkeen valitaan joko pitkä tai lyhyt matematiikka. Järjestelyä kannatetaan yleisesti ja sen toivotaan tuovan lisää tyttöjä pitkän matematiikan pariin.
Uskonnon pakollisuutta vähennettiin ja filosofian pakollisuutta lisättiin yhdellä kurssilla. Uskonto sai menetyksestään hyvitykseksi yhden valinnaisen kurssin lisää ja ilmeisesti kustannusten tasaamiseksi fysiikka menetti yhden valinnaisen kurssin. Henkilökohtaisesti en ymmärrä hallituksen logiikkaa. Todennäköisesti muutos ei luo tulevaisuuden työpaikkoja tai paranna maamme kilpailukykyä.
Maantieteen toinen pakollinen kurssi poistettiin ja opinto-ohjaukseen lisättiin yksi pakollinen kurssi. Tässä parissa on todennäköisesti työllisyysvaikutuksia. Maantieteen opettajia tarvitaan maassamme vähemmän ja opinto-ohjaajia enemmän. Kaarinan lukion kokoisessa yksikössä muutos vaikuttaa noin neljännestyövuoden verran kyseisten aineiden opettajatarpeeseen.
Historia menetti yhden pakollisen kurssin ja yhteiskuntaoppi sai yhden lisää. Useimmiten aineet ovat samalla opettajalla, joten muutos ei ole dramaattinen. Opetus on kuitenkin järjesteltävä uudelleen kummankin oppiaineen kursseihin ja tällöin myös oppikirjat uudistuvat.
Miten tästä eteenpäin?
Opetushallitus valmistelee tuntijaon mukaiset opetussuunnitelman perusteet, eli miettii oppiaineen sisällöt ja jakaa ne kursseihin. Lukioissa mietitään tämän jälkeen, miten opetukseen saadaan paikallinen näkökulma ja halutaanko tarjota koulukohtaisia kursseja. Uudet opetussuunnitelmat on otettava käyttöön 2016 aloittavien opiskelijoiden kanssa.
Kimmo Laitinen
Kirjoittaja on Kaarinan lukion rehtori.