Kun töitä tekee kirjaimia peräjälkeen naputellen, ei voi vättlyä myös siltä, että ne menevät väärään järjestykseen.
Kun välillä tekstiä jäsennelläkseni kirjoitan tekstin väliin vain väliotsikoiden paikat, siellä seisoo todella usein tosikko. Eihän se lopluta niin kaukana olekaan.
Toinen tutuksi tullut kaveri on jothaja. Milloin se jothaa kaupukia ja milloin yritystä.
Tapahtumista kilapilu on erittäin suosittu. Eliraisista kilapiluista tulee tehtyä juttua vähän väliä. Ja joka vuotinen suosikki, juolu on on myö saivan oven takana.
Tietytsi, mitä enemän sanaa käyttää, sitä todennäköisemmin sen näpyttelee räävin ja tekee vihreen. Eikä niissä aina ole mitään järkeä. Toisinaan kirjaimet myös vaihtava tsanaa, johon liittyvät.
Ja ja sitten on ne sanat, jotka eivät vain mahdu päähän, että miten päin se meni. Poliitikko vai politiikko. Onneksi oikeinkrijoitusohjemlat auttavat.