Littoisissa kasvanut kirjailija Iida Rauma on tavattavissa Kaarinan pääkirjastossa maanantaina 25.1. klo 17. Sen kunniaksi julkaisemme arkistojen aarteen: 21.10. Kaarina-lehdessä julkaistun Iida Rauman haastattelun. Jutun on kirjoittanut Kaisu Hautamäki.
Kaarinalaislähtöinen kirjailija Iida Rauma naputteli aikanaan esikoisromaaninsa käsikirjoituksen tietokoneen näytölle valkoisella fontilla, jotta ei joutuisi näkemään omaa tekstiään. Parikymppisen aloittelevan kirjailijan silmään nimittäin kaikki oma tuotos näytti järkyttävältä tekotaiteelta.
Rauma kuitenkin kirjoitti sinnikkäästi, sillä hän oli jo 19-vuotiaana vakaasti päättänyt ryhtyä kirjailijaksi. Tavoitteekseen hän oli asettanut, että ensimmäisen romaaninsa hän julkaisisi ennen kuin täyttäisi 30 vuotta.
Nyt Rauma on 31-vuotias, ja syyskuussa kauppoihin tuli jo toinen hänen romaaninsa. Seksistä ja matematiikasta -niminen teos käsittelee muun muassa luonnon tuhoutumista ja ilmaston lämpenemistä, pelkoja, unihalvauksia sekä kehitysvammaisuutta.
Väitöskirjaa vastaava taustatyö
Kaikkia Rauman romaanin aiheita yhdistää se, että ne liittyvät länsimaiseen käsitykseen järjestä. Rauma pohtii, mikä ihmisen ajattelussa on mahdollistanut ilmaston lämpenemisen.
– Ihminen uskoo järjellisenä olentona olevansa luotu järjetöntä luomakuntaa ylemmäksi, eikä arvosta sitä, hän sanoo vakavana.
Romaanissa älykkyyteensä vahvasti luottava matemaattinen nero joutuu kohtaamaan elämän irrationaalista ainesta, kuten pelkotiloja ja vainoharhaa. Tämän on vaikea hyväksyä, ettei matemaattis-loogisella älyllä voikaan selittää kaikkea. Rauma haluaa myös epäsosiaalisella ja vetäytyvällä henkilöhahmollaan näyttää, että järkevyys on vain pieni osa siitä, mikä tekee meistä mukavia ihmisiä.
Tällä hetkellä Rauma asuu Turun ylioppilaskylässä ja on jo valmistunut Turun yliopistosta poliittisen historian oppiaineesta. Valtiotieteen maisterina hän joutui tekemään mittavan taustatyön matematiikkaa käsittelevää romaaniaan varten.
– Olen viimeiset neljä vuotta kahlannut matemaattisia kirjoja. Haaveilin aiemmin väitöskirjan tekemisestä, mutta se jäi, koska tein romaania varten vastaavan taustatutkimuksen. Kai tuo on se väitöskirja, Rauma sanoo uutuusromaaninsa viitaten.
Koulun kummajainen
Rauma kasvoi Littoisten pelto- ja metsämaisemissa. Koulunsa hän kävi Hovirinnassa ja Veitenmäessä musiikkiluokalla. Rauma muistelee vihanneensa kouluaikojaan, sillä opettaja ja luokkatoverit tuntuivat pitävän häntä kummajaisena. Peruskoulun jälkeen musiikista, maalaamisesta ja kirjoittamisesta innostunut taiteilijanalku lähtikin heti Turkuun ja löysi itselleen sopivamman opinahjon, Juhana Herttuan ilmaisutaidon lukion.
Viimeistään lukiossa kypsyi ajatus kirjailijan urasta. Rauma oli vasta 19-vuotias kirjoittaessaan pöytälaatikkoon ensimmäisen romaanikäsikirjoituksensa. Se oli tarina uskovaisperheen 14-vuotiaasta tytöstä, joka rakastuu samaa sukupuolta olevaan ystäväänsä. Myöhemmin kirjailija on helpottunut, ettei kirjaa koskaan julkaistu.
Seksin kauhistelu hölmöä sievistelyä
Rauma on aina kirjoittanut seksuaalivähemmistöistä. Ne eivät kuitenkaan koskaan ole hänen kirjojensa teemoja. Rauma itse on seurustellut useammin naisten kuin miesten kanssa, ja hänen ystäväpiirinsä koostuu pääpiirteittäin vähemmistöjen edustajista. On vain luontevaa, että romaanien henkilöillä on samanlaista taustaa.
– On tarpeeksi kulttuurituotteita, joissa seksuaalisuutta problematisoidaan. Haluan tuoda seksuaalisuuden esille neutraalisti, sillä minulle se on ihmisessä neutraali ominaisuus, kuten pituus tai hiustenväri, Rauma selvittää.
Nykyään mediassa ruoditaan enemmän kirjailijoiden persoonia kuin itse kirjoja. Rauma ajattelee mieluummin pysyvänsä poissa julkisuudesta kuin tulevansa tunnetuksi jonkin yksittäisen piirteen, kuten lesbouden tai feminismin kautta. Nuori nainen on kuitenkin jo nyt herättänyt lehdistössä huomiota kirjoittamalla suorapuheisesti seksistä ja seksuaalisuudesta.
– Ei tekstini minusta ole kauhean rankkaa. Uskon sukupuoleni vaikuttavan tekstin vastaanottoon. On hölmöä sievistelyä kauhistella sellaista, mitä miehet ovat kirjoittaneet jo viimeiset 60 vuotta, kirjailija napauttaa.
– Hienoa, että setäiseen kirjallisuuskulttuuriimme on viime aikoina tullut paljon nuorehkoja naiskirjailijoita.