Matkamme alkoi Helsinki-Vantaan lentokentältä. Vaihdoimme kiireessä konetta Munchenissa, ja matka jatkui Sofian lentokentälle. Siellä muut Erasmus+ -projektin oppilaat ottivat meidät iloisesti vastaan. Neljätuntinen bussimatka Vidiniin sai alkaa. Pysähdyimme matkalla syömään perinteistä bulgarialaista salaattia ja kanaa. Vidinissä perheet ottivat meidät lämpimästi vastaan ja yöunet tulivat tarpeeseen.
Maanantaina lähdimme koko Erasmus+ -porukan voimin kohti Magura-luolaa. Parituntisen luolassa vaeltelun jälkeen kävimme syömässä Falkovets-kylässä juustoista keittoa. Kiipeilimme kallioilla Belogradchik-kylässä. Näimme myös hienon Kaleto-linnoituksen. Lopulta palasimme Vidiniin ja saimme vapaa-aikaa hosti-perheidemme kanssa
Tiistaina menimme tutustumaan vastaanottajakouluun ja sen toimintaan. Lounasta söimme taas ravintolassa, minkä jälkeen tutustuimme Vidinin kaupunkiin.
Keskiviikkona ohjelmamme siirtyi hiukan huonon sään vuoksi, mutta koko päivän vapaan oleilun jälkeen kävimme katsomassa koulun 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettyä kevätnäytöstä.
Torstaina koululla järjestettiin urheilupäivä, jossa saimme valita lentopallon, koripallon, jalkapallon, juoksun ja leijan lennättelyn väliltä. Koulu oli järjestänyt meille eri pikkupurtavista lounaan. Palkintojen jaon jälkeen suuntasimme kohti Baba Vida -linnaketta. Aikamme kierreltyämme aurinkoisessa monumentissa pääsimme vapaiksi. Illalla vielä pääsimme koulun järjestämään discoon juhlimaan.
Perjantaina jouduimme lähtemään aiemmin kuin muut maat, mutta pitkän matkustamisen jälkeen kotiin pääsy oli mukavaa.
Perheet olivat mielestämme hyvin erilaisia kuin Suomessa. Host-perheillä oli myös erilaisia tapoja mm. halailu, poskipusut. Erikoista oli myös, kun eräs host kertoi, että heilläpäin pään pudistus tarkoittaa kyllä ja nyökkäys tarkoittaa ei. Siinä sattui muutamia hassuja tilanteita, varsinkin kun host-perheet eivät osanneetkaan aina englantia, mutta loppujen lopuksi kaikki tuli ymmärrettyä.
Teksti: Vilma Laaksonen