Piikkiöläismies koosti vapaa-ajan puhteenaan 3D-mallinnuksen piispanlinnasta. Virtuaalimatkaa esitetään raunioilla läpi Piispanpäivän.
– Ei sunkka tääl mittä salakäytävii ol? ääni kysyy.
Näytöllä aukeaa epämääräisen tutunoloinen maisema keskiaikaisen linnan vehreästä sisäpihasta. Kuusiston linnanraunioiden muurit ovat kasvaneet takaisin täyteen mittaansa, huoneet ovat saaneet jälleen katot ja ajanmukaisen sisustuksen. Ja on jossain piilossa salakäytäväkin.
Kaarina on markkinoinut Kuusiston linnanraunioita eri tavoin jo vuosikymmeniä, ja kävijämäärät ovatkin kasvaneet etenkin viime vuosina.
– Jokainen raunioilla vieraileva nuori kysyy, että miltähän täällä on näyttänyt, kertoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja nuorisotyöntekijä Jere Järvinen.
Varmaa vastausta ei voida antaa, sillä linnan loiston päivistä ei ole jäljellä ainuttakaan maalausta. Yhden valistuneen arvauksen on kuitenkin nyt koostanut tietokoneellaan piikkiöläinen Markku Pohjola.
“Tiedon vähyys häiritsi minua”
Pohjola on tehnyt 3D-mallinnuksen Kuusiston piispanlinnasta ja sen huoneista vuoden 1522 tilassa.
Tällä hetkellä mallinnuksesta on olemassa elokuvallinen virtuaalikierros, jossa liikutaan huoneesta toiseen ja avataan niiden salaisuuksia hauskoilla selostuksilla. Myöhemmin mallinnus on myös tarkoitus muuntaa pelinomaiseksi alustaksi, jossa kukin voi edetä mielensä mukaan klikkailemalla – ja miksei myös VR-lasien läpi katsoen.
Elokuvaa ensiesitetään Kuusiston linnanraunioilla Piispanpäivillä 17.8. Myöhemmin kaupunki myös tarjoaa pari maksutonta esitystä elokuvateatterissa.
Vaikka nyt Kaarinan kaupunki on innolla mukana yhteistyössä, Pohjola aloitti viime syksynä projektin aivan itsekseen ja omaksi ilokseen.
– Asun Piikkiönlahden rannalla ja minulla on tapana katsella linnaa laiturilta. Olemassa olevan tiedon vähyys häiritsi minua. Mitään rahoitusta en lähtenyt hakemaan mallinnukselle, sillä pelkonani oli, että into loppuu, jos joudun odottelemaan päätöstä, Pohjola naurahtaa.
Opintomatkalla Puolassa
Intoa on kuitenkin riittänyt. Pohjola on laskenut, että hän käytti puolen vuoden aikana mallin tekemiseen viikoittain noin 40 tuntia vapaa-aikaansa. Kokonaissaldoksi tuli noin 700 työtuntia.
Kaiken pohjana olivat raunioista otetut kopteri- ja dronekuvat, joiden päälle Pohjola alkoi rakentaa seiniä. Aitoutta hän haki lukemalla kaikki Kuusiston linnaa käsittelevät tietokirjat ja tutkimukset, haastattelemalla katolisen kirkon pappia sekä matkustamalla Puolaan tutustumaan Malborkin ja Torunin keskiaikaisiin linnoihin.
Aiemmin ei ole tehty minkäänlaista koontia olemassa olevista piispanlinnafaktoista.
– Linnan toisessa kerroksessa sai arvailla, miten tasorakenteet menivät. Esimerkiksi en ole varma, pääsikö linnan kappelista todella suoraan takana olevaan kirjastoon, mutta muuta järkevää reittiä ei löytynyt. Keskiaikaisissa linnoissa oli puolustuksellisista syistä periaate, että jokaiseen huoneeseen mennään ulkokautta, Pohjola avaa.
Jätökset lätsähtivät Piikkiönlahteen
Mallissa on toki huomioitu myös linnan arkiset toimet. Pesuhuoneita on vain yksi, sillä keskiajalla peseydyttiin harvakseltaan, ehkä kerran vuodessa.
Luonnollisia tarpeita ihmisillä on ollut keskiajallakin.
– Yhdestä tornista aukesi luukut ja siellä oli syvennys, joka olisi voinut olla privettikäytössä. Kaksi varmaa vessanpaikkaa on ainakin löydetty puolustustornien juurilta. On todisteita, että jätökset ovat lätsähtäneet suoraan Piikkiönlahteen.
– Oikeastihan linna ympäristöineen ei ole ollut noin siisti kuin esityksessäni. Kastelholman linnankin sisäpihalta on löydetty seitsemän metrin kerros eläinten luita. Kun lihat on syöty, jäljelle jääneet luut on vain viskattu pihalle, Pohjola kertoo.
Ihminen on siis saastuttanut Kuusistoa jo keskiajalta lähtien. Muun muassa sen takia Kaarinan Lions club esittää Pohjolan tekemää linnakierrosta yritysten tapahtumissa maksullisesti. Tuotto ohjataan Pelastakaa Itämeri -hankkeeseen.
Piispanpäiviä vietetään Kuusiston linnanraunioilla 17.–18.8.
Kuusiston linnan 3D-näytöksiä esitetään vartijantuvalla lauantaina 17.8. klo 14–17. Esityksen kesto on noin puoli tuntia.
