Kun Kimmo ja Katja Hollmén lapsineen kutsutaan kylään, pariskunta joutuu usein varoittamaan, että heitä tulee sitten seitsemän, eikä neljä ihmistä. Monet mieltävät heidät nelihenkiseksi perheeksi.
Pariskunnan kahden yhteisen lapsen lisäksi uusperheeseen kuuluu kolme lasta heidän edellisistä liitoistaan. Katjan poika Kristian asuu isänsä luona Helsingissä, mutta viettää usein viikonloput Piikkiössä. Kimmon tytöt Saini ja Stella taas asuvat vuoroviikoin molemmissa kodeissaan.
Vähintään kolmannes suomalaisista nykyperheistä poikkeaa perinteisestä ydinperheen normista. Uusperheiden lisäksi monimuotoisiksi perheiksi lasketaan muun muassa yksinhuoltajaperheet, monikulttuuriset perheet, sateenkaariperheet ja adoptioperheet.
Monimuotoisten perheiden puolestapuhuja, sateenkaariperheen äiti Anna Moring tulee Kaarinaan luennoimaan siitä, miten erilaiset perheet pitäisi kohdata neuvolassa, koulussa tai muissa kunnan palveluissa.
– Hyvää tahtoa on paljon. Jotta hyvä tahto näkyisi rakenteissa, kunnan olisi päätöksiä tehdessään kuunneltava perheiden parissa työskenteleviä, Monimuotoiset perheet -verkostossa työskentelevä Moring toteaa.
Kutsu vain kahdelle
Uusperheessä elävien Hollménien ei tarvitse juurikaan selitellä perhemuotoaan. Sekaannuksiin ja ennakko-oletuksiin törmää lähinnä vanhempainilloissa sekä muissa koulun ja päiväkodin käytännöissä.
– Oletuksena on, että lasten vanhempainiltaan osallistuvat vain biologiset vanhemmat. Samoin Wilma-tunnukset annetaan ainoastaan biologisille vanhemmille, vaikka joissakin perheissä bonusisä tai -äiti voi olla se, joka huolehtii Wilma-viesteistä, Kimmo Hollmén muistuttaa.
Lasten joulujuhliin ja muihin koulun tilaisuuksiin saa osallistua yleensä lapsen lisäksi vain kaksi aikuista. Hollménien perheessä osallistujia olisi usein neljä, sillä entiset ja uudet puolisot ovat keskenään hyvissä väleissä.
– Joudumme neuvottelemaan, kuka jää pois. Meneekö lasten äiti puolisonsa kanssa vai menenkö minä Katjan kanssa vai jäävätkö puolisomme kotiin. Kuitenkin lapselle voisi olla tärkeää, että siellä olisi kaikki neljä tärkeää aikuista paikalla.
Isoin ongelma Hollménien mielestä on, ettei laki ole pysynyt muuttuneiden perhetilanteiden perässä.
Vaikka Kimmo Hollménin ja hänen entisen puolisonsa lapsilla on kaksi tasavertaista kotia, lain edessä vanhemmat eivät ole tasa-arvoisia. Vain lähivanhemmalla on mahdollisuus saada lapsilisää, elatus- ja asumistukea tai tukea koulukyyteihin.
Hollménien tapauksessa ex-aviopari on pystynyt sopimaan lasten elatuksesta ilman viranomaisia. Yleensä etävanhempi on kuitenkin se, joka maksaa elatusmaksuja siitäkin huolimatta, että lapset asuisivat vanhempiensa luona vuoroviikoin.
– Nykyinen lainsäädäntö olettaa, että etävanhemman luokse tullaan vain vierailemaan. Vaatetus, harrastusmaksut ja kaikki muu katsotaan kuuluvan lähivanhemman hoidettavaksi ja vaatteiden ja tavaroiden pitäisi siis kulkea lapsen mukana kodista toiseen. Kun viikko-viikko-tyyppinen asuminen on yleistä, ei ole kenenkään etujen mukaista, ettei voisi olla kahta saman arvoista kotia, Kimmo Hollmén ihmettelee.
Ongelmista syytetään perhemuotoa
Perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset ovat Anna Moringin mukaan nykyisin hyvin tietoisia perheiden moninaisuudesta. Syrjintään törmää harvoin, mutta tiedonpuutetta on sitäkin enemmän.
Kun perhe hakee apua johonkin ongelmaan, keskustelu saattaa jumiutua perhemuotoon sen sijaan, että puhuttaisiin varsinaisesta ongelmasta.
– Jos uusperheen lapsella on haasteita koulussa, syitä saatetaan hakea perhemuodosta, vaikka se ei liittyisi millään tavalla lapsen ongelmiin. Poikalapsen vilkkaus saatetaan kuitata sillä, että kyseessä on yksinhuoltajan kasvattama poika, Moring kertoo esimerkkejä.
Pelko asiantuntijoiden suhtautumisesta voi estää perheitä hakemasta apua. Tutkimusten mukaan lapset kuitenkin ovat yhtä onnellisia monimuotoisissa perheissä kuin ydinperheissä.
– Mikään perhemuoto ei itsessään vaikuta lapsen hyvinvointiin. Siihen vaikuttavat muut tekijät, kuten millainen on vanhempien välinen vuorovaikutus tai joutuuko lapsi kasvamaan konfliktien keskellä, Moring oikoo.
Hän muistuttaa, että lapset voivat hyvin yleensä silloin, kun aikuiset ovat onnellisia.
– On lapsen etu, että jokainen voi perustaa sellaisen perheen, joka on hänelle luonteva sen sijaan, että pakottaa itsensä johonkin normiin. Näitä perheitä on nähty historian saatossa aivan liikaa, eivätkä ne useimmiten ole kovin onnellisia.
Fakta
Luento tiistaina
Johtava asiantuntija Anna Moring puhuu monimuotoisten perheiden kohtaamisesta Kaarina-talolla tiistaina 29.10. klo 18–20. Tilaisuus on maksuton ja avoin niin perheille kuin perheiden parissa työskenteleville.