Isä, joka on ennen kaikkea läsnä

0
Niilo ja Tuomas Vesterbacka ovat tuttu näky metsäpoluilla. Reittien varrella voi tutustua erilaisiin kasveihin.

Runsaan puolentoista vuoden ikäinen Niilo Vesterbacka istuu isänsä Tuomaksen sylissä ja kääntelee värikkään kirjan sivuja edestakaisin. Tuomas kertoo sivuilla esiintyvien eläimien nimiä, ja Niilo nyökkää kääntäen jälleen uuden aukeaman esiin.

Vaikka lukeminen on yksi Vesterbackojen suosikkiharrastuksista, ei se ole ainoa. Isä ja poika ovat 1,5 vuoden aikana ehtineet viettää lukemattomia päiviä leikkipuistoissa, metsälenkeillä ja pyöräretkillä. Lisäksi he ovat tuttu näky Vaparin Lasten Lystikkäissä ja muissa lastentapahtumissa ympäri Kaarinaa.

Vesterbacka korostaa, että hänelle isänä parasta on lapsen kanssa vietetty yhteinen aika. Se voi olla ihan vain arkiaskareita kotona tai aktiviteetteja ulkona.

– Esimerkiksi ruuanlaitto on sellainen kotiaskare, josta olen tykännyt aina, ja Niilokin on usein keittiössä mukana puuhailemassa. Ei sen tarvitse aina olla niin erikoista, kunhan vain on läsnä ja keskittyy yhdessä tekemiseen, Vesterbacka kertoo.

Vaatehankinnat äidin vastuulla



Kaarina-lehden toimitus kannusti lokakuun loppupuolella kaarinalaisia vinkkaamaan sopivia henkilöitä isänpäivähaastattelua varten. Tuomas Vesterbacka oli yksi monista vinkatuista isistä, ja hänen vaimonsa Elina Vesterbacka kertoi miehensä olevan ”upean osallistuva isä, joka on lapsen syntymästä lähtien osallistunut tasavertaisesti kaikkeen muuhun paitsi imetykseen, lapsen kynsienleikkuuseen ja vaatehankintoihin.”

Vaatehankinnoissa perheen eri roolit ovat selkeät.

– Elina tilailee netistä vaatteita, ja me käymme sitten Niilon kanssa hakemassa ne postista, Tuomas naurahtaa.

– Iso osa vaatteista hankitaan myös kirppareilta, hän lisää.

Vesterbackan mukaan 2020-luvulle mentäessä ei ole enää millään tavalla poikkeuksellista, että isät ovat lasten kanssa liikkeellä leikkipuistoissa ja perhetapahtumissa.

– Sunnuntaisin tuntuu, ettei leikkipuistoissa olekaan juuri muita kuin isiä ja lapsia, hän hymyilee.

– Vanhemmat ihmiset saattavat välillä yllättyä, kun lapsen kanssa vastaan tuleekin isä, mutta sekin on sitten enemmän sellaista ihastelevaa ihmettelyä, hän jatkaa.

”Jokin palanen liikahtaa sisällä”



Isyys on Vesterbackan mukaan vastannut pitkälti niitä odotuksia, joita hänellä ennakkoon oli. Välillä yölliset herätykset ovat olleet raskaita, mutta toisaalta se kuuluu vanhemmuuteen.

– Se, että huomaa olevansa jollekin tärkeintä maailmassa ja joku sellainen, jota katsotaan ylös. Se tuntuu kyllä mahtavalta. Kyllä siinä jokin palanen sisällä aina liikahtaa, Vesterbacka miettii.

Konkreettisin hetki tällaisesta liikahduksesta nähdään Vesterbackoilla joka arki-iltapäivä, kun Tuomas tulee töistä kotiin.

– Niilo on silloin aina ovella vastassa ja hihkuu onnesta. Sitten lähdetään vielä yleensä illalla jonnekin ulkoilemaan tai puuhataan kotona jotain. Kyllä sen vapaa-ajan koettaa käyttää niin, että oltaisiin perheen kanssa mahdollisimman paljon.

Entä millainen isänpäivä Vesterbackoilla on sunnuntaina luvassa?

– Viime vuonna aamu starttasi englantilaistyyppisellä aamupalalla, jonka jälkeen olimme koko päivän tiiviisti vain yhdessä. Uskoisin, että aika samanlaisella kaavalla mennään tänäkin vuonna. Ei sitä isänpäivänä oikein muuta osaa kaivata kuin perheen kanssa yhdessä vietettyä aikaa.

Aamu starttaa ysäribileillä



Isälle ja pojalle on ehtinyt muodostua jo pari yhteistä harrastusta – aamubileet ja jalkapallo. Aamubileet starttaavat arkisin heti aamupuuron jälkeen.

– Silloin laitetaan jotain ysärimusiikkia tai muuta tanssimusiikkia soimaan ja tanssitaan. Siitä on tullut melkeinpä tapa, Tuomas kertoo.

– Välillä tuntuu kyllä erikoiselta tulla itse näiden perästä keittiöön ja huomata, kun täällä veivataan ihan täysillä musiikin tahtiin, Elina nauraa.

Jalkapallo puolestaan pyörii Niilon jaloissa takapihalla, ja kävivät Vesterbackat viime syksynä katsomassa yhden KaaPon miesten ottelunkin.

– Sen verran on kuitenkin mustavalkoinen sydän, että KaaPon ohella mennään varmasti katsomaan myös TPS:n pelejä ensi kesänä, Tuomas lupaa, ja Niilo nyökkää vieressä kääntäen jälleen uuden aukeaman eläinkirjastaan.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of