Kaksi prosenttia Kaarinan koululaisista on kasvissyöjiä – katso himoittu keittoresepti

0
Koululaisten vanhemmat on kutsuttu tällä viikolla maistamaan kouluruokaa. Tänään keskiviikkona listalla on kasvissosekeittoa. Se on niin suosittua, että padat eivät tahdo riittää Leila Nyholm, Jaana Johansson, Johanna Tallqvist, Heidi Paju ja Satu Meriö kertovat.

Keskiviikkona olimonen oppilaan herkkuruokapäivä. Kaarinan kouluissa on tarjolla nimittäin kasvissosekeittoa, ja silloin padat meinaavat loppua kesken. Himoittua reseptiä on arvailtu muun muassa Facebook-ryhmissä.

Toisin kuin kasvissosekeitto monet muut kasvisruuat eivät tee Kaarinassa yhtä hyvin kauppaansa.

– Silloin, kun on kasvisruokaa tarjolla, iso osa porukasta menee syömään Heselle. Aika monella on kasvisruokaa kohtaan ennakkoluuloja, tiistaina lukion ruokalassa puuroa lusikoineet pojat kommentoivat.

Kasvissyöjien määrä on lisääntynyt palvelupäällikkö Heidi Pajun mukaan Kaarinan kouluissa joka vuosi. Silti kasvissyöjiä on vähän suhteessa ruokailijoiden määrään. Pajun mukaan kasvissyöjiksi on ilmoittautunut 130 oppilasta ja päiväkotilasta, mikä on vain noin kaksi prosenttia kaikista ruokailijoista.

Kasvissyöjien lisäksi on muutamia vegaaneja. Kaarinan linjana on, että vegaaniruokaa tarjotaan vain lukioikäisille. Sen sijaan kasvisruokailijaksi voi ryhtyä kuka tahansa vanhempien ilmoituksella.

”Vain syöty ruoka ravitsee”

Helsingin kaupunki päätti tänä vuonna vähentää radikaalisti liha- ja maitotuotteiden käyttöä. Tavoitteena on, että esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa lihan ja maidon kulutusta vähennetään puolella vuoteen 2025 mennessä.

Pajun mielestä kouluruoka ei ole oikea paikka ryhtyä tämän kaltaisiin ilmastotekoihin.

– Me noudatamme Kaarinassa kouluruokailusuosituksia. Koen, ettei yksittäinen kunta voi lähteä tässä asiassa sooloilemaan.

Kaarinan kouluissa on ollut käytössä 2010-luvun vaihteesta lähtien viikoittainen kasvisruokapäivä. Tällöin liharuokaa ei ole tarjolla.

Pelkona on, että jos kasvisruokapäiviä lisättäisiin, yhä suurempi osa oppilaista jättäisi ruokansa syömättä. Kouluruokailun ensisijaisena tehtävänä on lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukeminen.

– Täytyy muistaa, että ainoastaan syöty ruoka ravitsee. Helsingissä lihankulutus vähenee, mutta seurauksena voi olla muunlaisia ongelmia, Paju arvelee.

Lihattomuuden sijaan Kaarinassa torjuttu ilmastonmuutosta kiinnittämällä huomiota ruokahävikkiin. Hävikin määrä väheni merkittävästi, kun Kaarinan SPR alkoi jakaa kouluilta ylijäänyttä ruokaa maksutta kaupunkilaisille. Ruokaa hakevat Pajun mukaan päivittäin kymmenet asukkaat.

Piikkiössä joka päivä kasvisruokaa

Kaarinassa uskotaan, että tehokkain tapa vähentää lihansyöntiä, on tehdä mahdollisimman maukasta kasvisruokaa.

Nykyään kasvissyöjien ei tarvitse olla enää huolissaan riittävästä proteiinin saannista, sillä mifut, härkikset ja quornit ovat raivanneet tiensä myös kouluruokalistalle.

– Valikoiman lisääntyminen on haastanut tuotevalmistajat kehittämään uusia kasvisruokareseptejä. Se on meille tosi iso juttu, sillä tällä tavalla ruokalistalle saadaan vaihtelevuutta, lukion keittiössä työskentelevä Satu Meriö kuvailee.

Esimerkiksi Kaarinassa on tarjottu jauhelihan sijaan mifusta valmistettua makaronilaatikkoa. Oppilaat eivät ole ainakaan valittaneet.

– Voi olla, etteivät kaikki edes huomanneet eroa, Meriö nauraa.

Piikkiön yhtenäiskoulussa kasvisruuan suosiota on saatu nostettua tarjoamalla päivittäin liharuuan rinnalla kasvisvaihtoehto. Alun perin kyse oli kokeilusta, mutta kasvisruoka teki niin hyvin kauppansa, että siitä tehtiin pysyvä käytäntö.

– Nykyään Piikkiössä moni oppilas ottaa lautaselleen sekä liha- että kasvisruokaa, Paju kertoo.

Koulun himoittu kasvissosekeitto

Resepti (5 annosta)

5 grammaa kasvisliemijauhetta

noin 1 litra vettä

noin 40 grammaa kukkakaalipyreetä

reilu sata grammaa porkkanapyreetä

70 g palsternakkapyreetä

70 g maissipyreetä

70 g perunasoseraetta

170 g kasvisrasvasekoitetta

suolaa

yrttimaustetta (Provence)

1. Lisää pataa vesi ja kasvisliemi. Aloita kuumennus.

2. Lisää joukkoon kasvispyreet.

3. Lisää joukkoon perunasoserae kunnolla sekoittaen.

4. Lisää joukkoon kasvisrasvasekoite ja yrttejä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

70 vuotta kouluruokaa

  • 1940–1950-luvuilla kouluruoka oli hyvin yksinkertaista. Aluksi kouluruoka koostui lähinnä puuroista ja velleistä. 1950-luvulla lusikoitiin kahden viikoin välein toistuvia kaali- ja lihakeittoja, ohrapuuroja ja makaronivellejä.
  • 1960-luvulla kouluihin tuli haarukat ja veitset. Keittojen lisäksi alettiin tarjota laatikko- ja pataruokia. Välillä leivän päälle oli tarjolla makkaraa.
  • 1970-luvulla ruokalistat monipuolistuivat vauhdilla. Risotto, jauhemaksapihvit, tilliliha ja kanaviilokki tulivat listoille, punajuuren rinnalle tuli juures- ja kaalisalaatteja. Tällöin alettiin ensimmäisen kerran puhua myös erityisruokavalioista.
  • 1980-luvulla elettiin nousukautta, mikä näkyi myös kouluruuassa. Ruokalistat kansainvälistyivät. Pastaruuat löivät läpi ja broilerinkoivet löysivät tiensä lautasille.
  • 1990-luvulla tuli lama ja broilerinkoivet poistettiin listoilta. Asiakaspalautteen myötä listalta poistui myös tilliliha ja A-vitamiinikeskustelun seurauksena maksaruuat. Koululaiset saivat yhä useammissa paikoissa annostella ruokansa itse.
  • 2000-luvulla listoihin haettiin entistä enemmän vaikutteita ulkomailta, muun muassa lasagnet ja tortillat ilmestyivät lautasille. Kouluruoka muuttui kasvatukselliseksi osaksi koulupäivää ja kouluruokaloista alettiin puhua ravintoloina ja keittäjistä ruokapalvelutyöntekijöinä.
  • 2010-luvulla myös kouluruuassa on alettu kiinnittää huomiota ympäristöystävällisyyteen. Kouluihin on tullut kasvisruokapäivät ja ruokahävikkikampanjat.

Kaarinan kouluissa syö tällä viikolla koko perhe 

”Jonkun on ihan pakko tietää! Eli mitä on päiväkodeissa ja kouluissa tarjottavassa kasvissosekeitossa ja missä suhteessa?”

Sitaatti on suora lainaus eräästä Facebookin keskusteluryhmästä. Vaikka kouluruuasta usein nuristaan, Kaarinan keittiöiltä pyydetään myös reseptejä.

Kasvissosekeiton lisäksi vanhemmat ovat pyytäneet palvelupäällikkö Heidi Pajulta esimerkiksi tonnikalapastan ohjetta. Myös koulun pitkään haudutetut puurot ja hernekeitot ovat monien oppilaiden mielestä parempia kuin kotona.

– Valitettavasti kaikkia reseptejä ei voi hyödyntää sellaisenaan kotona, sillä esimerkiksi monia kasvispyreitä on saatavilla ainoastaan tukuissa, Paju pahoittelee.

Tällä viikolla vanhemmilla on mahdollisuus päivittää tietonsa ja osallistua kouluruokailuun oman lapsen koululla. Paju toivoo, että mahdollisimman monet vanhemmat tulisivat maistamaan, millaista kouluruoka nykyään on. Usein kouluruuasta puhutaan yököttävien makumuistojen kautta.

– Esimerkiksi kaikkien suuresti inhoama tilliliha on tuunattu meillä uudelleen tilliseksi lihakastikkeeksi. Se on ollut todella tykättyä ja suosittua, Paju kertoo.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of