Näköalapaikalla

0
Hallintojohtaja Päivi Antola palkittiin sunnuntaina Kaarina-päivän juhlassa Kaarina-mitalilla. ”Ajattelen, ettei tämä tunnustus ole pelkästään minulle, vaan koko työyhteisölle. Ei näitä hommia yksin tehdä.”

Kun kaupunginhallitus väänsi marraskuussa budjettia kasaan yömyöhään, hallintojohtaja Päivi Antola oli viimeisenä paikalla. Nukkumaan hän pääsi puoli yhdeltä yöllä. Seuraavana aamuna hän oli kuudelta töissä vastaamassa toimittajien soittoihin, jotta päätökset saatiin tuoreeltaan lehteen.

Kaarina-mitalilla palkittu Antola istuu näköalapaikalla kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa. Kaupunginjohtajan jälkeen hänellä on luultavasti paras käsitys siitä, mitä kaupungissa tapahtuu, mutta vain harvoin hänen nimensä näkyy lehdissä.

Sihteerinä hän ei nimittäin käytä kokouksissa puheenvuoroja, ellei häneltä jotakin kysytä.

– Se sopii hyvin luonteelleni. Vaikutan mieluummin taustalla kuin parrasvaloissa, Antola vakuuttaa.

– Sanon aina, että hallintojohtaja on joka paikan höylä. Keskeisenä tehtävänäni on huolehtia, että päätöksentekoprosessi sujuu jouhevasti, hän jatkaa.

Telepatiaa kaupunginjohtajan kanssa



Antola valittiin hallintojohtajaksi Piikkiöön vuonna 2006. Jo seuraavana vuonna Piikkiössä alettiin keskustella kuntayhteistyön tiivistämisestä, joka johti myöhemmin kuntaliitokseen. Hallintojohtajana Antolalla oli merkittävä rooli, kun liitosta valmisteltiin Kaarinan ja Piikkiön kesken.

Kuntaliitoksen jälkeen Kaarinan silloinen hallintojohtaja Päivi Mikkola siirtyi hyvinvointipalveluiden johtajaksi ja Antolalle tarjottiin avautuvaa tehtävää.

– Jälkeenpäin ajateltuna minulla kävi mieletön tuuri. Kiitos kuuluu Harri Virralle ja Piikkiön entiselle kunnanjohtajalle Jouko Mäkiselle , jotka näkivät minussa potentiaalin. Itse en ollut ihan yhtä varma kyvyistäni, Antola naurahtaa.

Ennen Kaarinaa Antola työskenteli pienissä maalaiskunnissa Piikkiössä, Säkylässä ja Vehmaalla. Siksi Kaarinassa tarjolla olleet saappaat tuntuivat hänestä aluksi suurilta.

– Onneksi näitä hommia ei tehdä yksin, vaan minulla on ollut hyvä porukka ympärillä. Kysyn herkästi apua. Soitan vaikka presidentille, jos tilanne sitä vaatii. Ehkä minussa on sellaista sitkeyttä, että haluan kaivaa viimeisen tiedon.

Hallintojohtajana Antola kokee voivansa vaikuttaa asioihin valmistelemalla omaa toimialaansa koskevat pykälät mahdollisimman hyvin. Hyviä päätöksiä syntyy yleensä silloin, kun päättäjillä on riittävästi tietoa. Vain harvoin Antolalla tulee kokouksessa sellainen olo, että tekisi mieli puuttua keskusteluun.

– Toki joskus saatamme Harrin (Virran) kanssa vaihtaa katseita, että muistatko, mitä tästä puhuttiin. Olemme työskennelleet yhdessä niin pitkään, että osaamme lukea toistemme ajatuksia. Monesti hän sanoo ääneen sen, mitä itse ajattelen.

Harrastuksena puolimaratonit



Kaarina on Antolalle tärkeä paitsi työn kautta, myös kotikuntana. Vehmaalta lähtöisin olevan hallintojohtajan koti on ollut Piikkiössä reilut kymmenen vuotta.

Vapaa-ajalla hänet voi nähdä kuntosalilla, jumpassa tai harjoittelemassa puolimaratonille. Antola on asettanut tavoitteekseen juosta yhden puolimaratonin kesässä. Juostuja puolikkaita on takana jo pitkälti toistakymmentä.

– En ole oikeastaan ollenkaan mikään juoksijatyyppi. Aloin juosta vasta aikuisiällä, kun lapset olivat pieniä ja piti keksiä helppo tapa saada itsensä liikkeelle, hän kertoo.

Juostessa aika ei ole Antolalle tärkeä, vaan matka. Maratonissa ja asioiden valmistelussa yhteistä on ainakin se, että maali tuntuu välillä olevan kaukana.

– Olen ylpeä siitä, etten ole kertaakaan jättänyt kesken.

Muut Kaarina-mitalistit 2019



Kaukonen Pekka



”Pekka Kaukonen on toiminut Kaarinan Uran ja KaaPon hallituksessa menneinä vuosina. Tämän lisäksi hän on toiminut useissa kaupungin luottamustehtävissä niin valtuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä kuin lautakunnan puheenjohtajana. Kaarinan SDP:ssä hän on toiminut myös kunnallisjärjestön hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana.”

Kauremaa Olli



”Olli on tehnyt työuransa matkailun parissa. Historia on aina ollut hänelle tärkeää, erityisesti sotahistoria. Hän on toiminut matkanjohtajana entisille sota-alueille suuntautuneilla retkillä. Lemonniemellä asuvana hän syventyi asuinseutunsa lähihistoriaan. Historiateosta varten Kauremaa on haastatellut lukuisia alueella asuvia ja asuneita henkilöitä. Näin on saatu mielenkiintoinen kuvaus Lemonniemen sodanjälkeisestä ajasta sekä huvila-asutuksen ja ympärivuotisen asutuksen leviämisestä alueelle. Kauremaa toimii myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukihenkilönä.”

Koivisto Esko



”Esko on toiminut Littoisten Työväen Urheilijoissa 20 vuoden ajan puheenjohtajana ja jatkaa edelleen aktiivisesti yhdistyksen varapuheenjohtajana. Esko Koivisto on ollut myös mukana useina vuosina Kaarinan nappuloiden toiminnassa. Lisäksi hän on ollut käynnistämässä Littoistenjärven ympärijuoksua ja toiminut yhtenä järjestäjänä jo kymmenen kauden ajan. Pitkäaikaisen paikallisen liikunnan ja urheilun edistämisen lisäksi Esko on toiminut neljänä kautena kaupungin varavaltuutettuna sekä aktiivisena päättäjänä eri lautakunnissa.”

Kujala Jarmo



”Jarmo on liittynyt Kaarina-Teatterin jäseneksi vuonna 2005, minkä jälkeen hän on ollut mukana useissa näytelmissä. Lisäksi hän on ollut mukana Runon ja Suvenpäivän runoesityksessä useana vuonna. Jarmo on ollut Kaarina-Teatteri ry:n johtokunnan jäsenenä vuodesta 2018 ja tällä hetkellä hän toimii varapuheenjohtajajana ja taloudenhoitajana.”

Pöyhönen Vihtori



”Vihtori on toiminut pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti nyrkkeilyn parissa läpi elämänsä. Vihtori Pöyhönen aloitti nyrkkeilyn vuonna 1953. 1970-luvulta saakka hän on valmentanut ja opettanut Kuusiston työväen voimistelu- ja urheiluseura Kilpassa. Poikkeuksellisen hänen saavutuksistaan tekee pitkäaikainen ja ansiokas omistautuminen nyrkkeilylle, jota hän edelleen opettaa Kilpassa. Hän on myös Kilpan kunniapuheenjohtaja.”

Saarikko Timo



”Timo on toiminut jo yli kahdeksan vuoden ajan Piikkiön yhtenäiskoulussa kouluvaarina. Hänen panoksensa koulun ja lasten arkeen on ollut merkittävä. Tämän lisäksi Timo toimii aktiivisesti Piikkiön aluetyöryhmässä, Lions Club Piikkiössä ja Piikkiö-Seurassa. Hän on ollut mukana jo useita vuosia myös Piikkiö Päivän työryhmässä ja tapahtuman järjestelyissä. Timon monialainen vapaaehtoistyö on ollut pitkäaikaista ja pyyteetöntä, se on ollut monin tavoin arvokasta koko yhteisölle.”

Virta Sofia



”Sofia on tehnyt hämmästyttävän nopean ja vaikuttavan nousun politiikassa tultuaan ensin vuonna 2017 valituksi ensikertalaisena Kaarinan kaupunginvaltuustoon, kaupunginhallitukseen ja keväällä 2019 eduskuntaan. Virta on ahkera, aidosti ihmisen huomioon ottava, helposti lähestyttävä persoona, joka tuo Kaarinaa esille myönteisellä tavalla valtakunnan laajuisessa mittakaavassa. Myös tapa ja ne lähtökohdat, joilla Virta ponnisti eduskuntaan käytännössä kengännauhabudjetilla, tekee hänestä Kaarina-mitalin arvoisen.”

Väntsi Paavo



”Paavo on tutkinut Lemonniemen historiaa erityisesti Ruotsin vallan ajalta. Eri lähteiden pohjalta hän on koonnut kirjaan kuvauksen Lemonniemen kahdesta kylästä 1400-luuvulta 1800-luvun alkuun. Kotiseututyö on Johanneksessa syntyneelle Väntsille tärkeää. Hän on Johannesseuran kantavia voimia ja on tällä hetkellä seuran kunniapuheenjohtaja. Hän on saanut myös Karjalan liiton kultaisen ansiomerkin. Lisäksi hän on saanut mm. Suomen kotiseutuliiton ansiomitalin ansioistaan kotiseutuharrastuksen parissa. Olli Kauremaa ja Paavo Väntsi julkaisivat yhdessä ansiokkaan teoksen Lemunniemen historiasta keväällä 2019.”

Päiväkoti Verkanappulat Oy



”Yrityksellä on merkittävä rooli Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen tuottajana. Yhteistyö Kaarinan kaupungin ja Verkanappuloiden välillä on ollut pitkäjänteistä ja sujuvaa. Tällä hetkellä päiväkoteja on Turun seudulla lähes 30 eri toimipisteissä, joista Kaarinassa on kuusi. Yritys on yksi suurimmista työnantajista Kaarinassa. Yritys pitää erityisen tärkeänä lähi- ja luomuruuan tarjoamista asiakkailleen. Verkanappulat on palkittu Suomen Yrittäjien kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla 2012 ja maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla 2016.”

Lisäksi Krykä-palkinto



Sinikka Keinäselle



Kaarinan vammaisneuvoston jakama Krykä-palkinto myönnettiin Kaarinan vammaispalveluissa Torpan ja Tiklin johtajana toimineelle Sinikka Keinäselle. Hänet tunnetaan empaattisena, asiantuntevana ja luotettavana vaikuttajana.

Kaarina-mitalien ympärillä kiehuu



Poliitikot eivät olleet tänä vuonna täysin yksimielisiä Kaarina-mitaleista. Ansiomerkkitoimikuntaan kuuluva Katri Kapanen (vas.) esitti valtuuston kokouksessa koko toimikunnan lakkauttamista, koska kokee kaupunginhallituksen puuttuvan liiaksi ansiomerkkitoimikunnan työhön.

Virallisesti Kaarina-mitaleista päättää ansiomerkkitoimikunta. Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus puuttua samalla tavalla ansiomerkkitoimikunnan kuin muidenkin lautakuntien päätöksiin.

Tänä vuonna mitalistien määrä kasvoi kolmella sen jälkeen, kun ansiomerkkitoimikunta oli tehnyt oman esityksensä.

Mitali myönnetään Kapasen mukaan henkilöille, jotka ovat pitkäaikaisesti toimineet Kaarinan ja kaarinalaisten hyväksi. Hän epäilee, että kaupunginhallitus ei ole täysin perillä mitalin kriteereistä.

Kapasen mukaan kaupunginhallitus ei puutu ansiomerkkitoimikunnan työhön ensimmäistä kertaa, vaan näin tapahtui myös vuosi sitten.

– Minusta tämä on demokratian pilkkaamista. Miksi meillä on tällainen ansiomerkkitoimikunta, joka pohtii ehdokkaita ja kriteerejä, jos päätöksillä ei ole mitään arvoa? Tämä, jos mikä, on rahojen ja ihmisten ajan tuhlaamista, Kapanen harmittelee.

”Ansiot olivat

kiistattomat”



Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Matti Alanderin (kok.) mielestä asiassa on tehty kärpäsestä härkänen. Hänen mukaansa kaupunginhallitus on lisännyt mitalistien joukkoon omia ehdokkaitaan myös aiempina vuosina ilman, että asiasta on noussut meteliä.

– Ei ansiomerkkitoimikunta ole erehtymätön. Kaikki palkittavat eivät välttämättä ole vielä tiedossa siinä vaiheessa, kun ansiomerkkitoimikunta käsittelee asiaa. Jos esille nousee myöhemmin hyvä ehdokas, niin kyllä kaupunginhallituksella on oikeus puuttua valintoihin,Alanderperustelee.

Kapanen toivoo, että jos kaupunginhallituksella on tiedossaan sopivia ehdokkaita, he kierrättäisivät ne ansiomerkkitoimikunnan kautta aivan, kuten kaikki muutkin tekevät. Ehdotuksia Kaarina-mitalisteista otetaan vastaan niin yksityisiltä henkilöiltä, yhdistyksiltä kuin puolueiltakin.

Ansiomerkkitoimikunnan tehtävänä on Kapasen mukaan valvoa myös sitä, kuinka paljon mitaleja vuosittain myönnetään. Tarkoitus on pitää tunnustus jollakin tavalla ainutlaatuisena.

– Minusta se heikentää Kaarina-mitalin arvoa, jos kuka tahansa kaupunginhallituksessa voi ehdottaa mitalia ja ehdotus menee väistämättä läpi. Jos meidän päätöksillämme ei ole mitään merkitystä, kaupunginhallitus voi päättää jatkossa mitaleista ihan keskenään, Kapanen toteaa.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of