Pääkirjoitus: Mitalisade

0

Kaarinaan saatiin viikonloppuna kymmenen uutta Kaarina-mitalistia. Jokainen heistä on toiminut ansiokkaasti kotikaupunkinsa hyväksi ja ansainnut tunnustuksen. Silti mietityttää, himmentääkö Kaarina-mitalin arvoa se, että mitalisteja on niin monta.

Viime vuonna Kaarina-mitaleja jaettiin 12 ja sitä edellisenä vuonna peräti 15. Jäisivätkö palkitut ja heidän tekonsa paremmin mieleen, jos heitä olisi vain muutama?

Toisaalta voi myös ajatella, että huomattavasti suurempi joukko ansaitsi nykykriteereillä Kaarina-mitalin, kun niitä vuosittain pystytään myöntämään. Yhdistykset ja seurat ovat täynnä vapaaehtoisia, jotka ahertavat tunteja laskematta kaarinalaisten eteen. Mihin vedetään raja, kuka mitalin saa ja kuka ei?

Ansiomerkkitoimikunnassa on pohdittu samaa asiaa. Toimikunnassa istuvan Katri Kapasen (vas.) mukaan jaettavien mitalien määrästä ei ole mainintaa säännöissä, mutta nykyinen toimikunta on pitänyt kipurajana noin kymmentä mitalia.

Närkästystä on aiheuttanut, että kaupunginhallitus on kahtena peräkkäisenä vuonna lisännyt mitalistien joukkoon omia ehdokkaitaan sen jälkeen, kun ansiomerkkitoimikunta on jo valintansa tehnyt.

Kaupunginhallituksella on toki tarvittaessa oikeus käyttää veto-oikeuttaan toimikunnan päätöksiin. Kyseenalaista on, että sitä käytetään vuosi toisensa perään. Toimimalla näin kaupunginhallitus mitätöi ansiomerkkitoimikunnan tekemää työtä.

Kaarina-mitalien jakoa seuratessa tulee mieleen äidiltä kuultu neuvo, ettei koko pajatsoa kannata tyhjentää yhdellä kertaa.

Kaupunginhallituksen jäsenillä on vapaus esittää omia ehdokkaitaan Kaarina-mitalin saajaksi samalla tavalla kuin muillakin. Ansiomerkkitoimikunnan tehtävänä on valita joukosta ansioituneemmat. Jos oma ehdokas ei mene läpi, kannattaa kirjoittaa paremmat perustelut ja yrittää ensi vuonna uudestaan. Eiväthän ne ansiot mihinkään katoa.

Heinimaija Hirvonen

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of