Erik Johan Löfgren on tosin ollut kuolleena jo miltein puolitoista vuosisataa, mutta kaarinalaispariskunnan arjessa taidemaalari on elänyt läsnä jo kymmenen vuotta. Samalla, kun Tero on pakertanut kansiin tutkimustyötään Taidemaalari Erik Johan Löfgren teatterityössä , rouva on työstänyt samasta henkilöstä elämäkertaromaania.
Tero Elomaa kuuli Löfgrenistä paljon kiehtovia tarinoita jo pikkupoikana. Kertomukset tulivat omalta äidiltä perimätietona, sillä Elomailla on sukuside Löfgreniin.
Kuten kaukaisissa sukulaisuussuhteissa yleensä, tässäkin on niin monta mutkaa, että toimittajan on pyydettävä Teroa toistamaan seuraava lause:
– Erik Löfgrenin serkku, halikkolainen nahkuri ja kauppias, oli äitini isoisä, hän latelee tottuneesti.
Turkulainen Löfgren oli naimaton ja lapseton. Niinpä Elomaat ovat ottaneet tehtäväkseen vaalia niin Löfgrenin hautapaikkaa Turun hautausmaalla kuin hänen elämäntyötäänkin.
Ystävän homous jätti pimentoon
Erik Löfgren oli 1800-luvulla tyypillinen boheemi. Hän maalasi paljon mutta myi töitään halvalla, minkä vuoksi hän kärsi usein rahapulasta.
Nykyään hänen töitään voi nähdä televisiossa esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhliassa tai uutisissa presidentin vastaanottaessa arvovaltaista vierasta. Valtioneuvoston juhlahuoneiston seiniä koristavat teokset La Rêverie ja Das Zopfmädchen .
– Moni tosin luulee niitä esimerkiksi Albert Edelfeltin töiksi, Tero Elomaa harmittelee.
Siksi hän on kerännyt valokuvat kaikista löytämistään Löfgrenin töistä ja esittelee ne kirjassaan. Löfgren ei pitänyt uransa aikana teosluetteloa, joten aivan kaikkien hänen aikaansaannostensa jäljittäminen on mahdotonta. Elomaan pariskunta epäilee, että yksityiskodeissa ja etenkin Ruotsissa on vielä paljon yleisöltä näkemättä jääneitä maalauksia.
Miksi tuottelias taiteilija sitten on jäänyt verrattain tuntemattomaksi, vaikka teokset ovat kelvanneet presidentillekin?
– Minun kirjani paljastaa asiaan ainakin osittain vaikuttaneen seikan, Iiti vastaa.
– Uskon, että syy on Erikin tukijassa ja ystävässä, Fredrik Cygnaeuksessa . Cygnaeus oli homoseksuaali, ja homoudesta tuli rikollista vuonna 1884. Sen takia 1900-luvun taitteen historiankirjoittajat ovat välttäneet kirjoittamasta hänestä. Seuraava sukupolvi ei enää muistanut häntä, ja sama koskee luultavasti myös Löfgreniä.
Maalaava satusetä
Tero Elomaa on kerännyt vaietusta taiteilijasta materiaalia jo 30 vuotta. Hän huomasi Löfgrenistä asian, josta historiankirjat eivät kerro. 1800-luvun ruotsinkielisten sanomalehtien mainoksista selvisi, että taiteilija viihdytti yleisöä myös teatterin puolella.
Löfgren piti tabloo-esityksiä, joissa hän kertoi tarinoita tai runoja ja kuvitti niitä samaan aikaan. ”Elävät taulut” olivat hyvin suosittuja ajalla, jolloin ei ollut televisioita tai puhelimia. Kerrontaa saatettiin värittää myös lauluilla tai esittelemällä maatyössä käytettäviä työkaluja.
– Erikillä oli lukihäiriö, mutta hän oli supliikkimies ja todella hyvä kertomaan juttuja, Elomaa tietää.
Kirjaansa Erik Johan Löfgren teatterityössä Elomaa on kerännyt kaikki runot ja kertomukset, jotka ovat olleet tabloo-esitysten aiheina. Lisäksi hän on löytänyt mukaan Löfgrenin kertomia kaskuja.
Yksityiskohdat säätä myöten oikein
Elomaat kertovat olevansa ”nuoripari” eli he ovat tavanneet toisensa vasta myöhemmällä iällä. Teron tutkimuskohde imaisi Iitinkin pauloihinsa alusta pitäen. Löfgrenin elämänvaiheista kertova romaani on ollut tuloillaan yhtä kauan kuin Elomaat ovat pitäneet yhtä.
Peitelty paletti -niminen romaani koostuu historiallisista faktoista, jotka on sidottu yhteen mielikuvituksen avulla. Tarinan johtolangaksi Iiti Elomaa kirjoitti poikamiehenä elelleelle Löfgrenille suuren rakkauden, joka pysyi tämän haaveissa elämän loppuun saakka.
– Rakkaustarina vertautuu romaanissani muinaiseen Fritjofin taruun, josta olen lainannut mukaan pätkiä.
Iiti arvelee kirjoittaneensa käsikirjoituksen uudelleen ainakin kymmenen kertaa. Hän on halunnut pienetkin historialliset yksityiskohdat prikulleen oikein. Netti on ollut oiva apuväline, sillä sieltä voi tarkistaa vaikka laivojen aikatauluja, milloin alettiin käyttää nahkakenkiä tai millainen sää on ollut tiettynä päivänä 1800-luvulla. Teos valottaa varovasti myös autonomian ajan kielipoliittista tilannetta.
Parhaillaan Iiti etsii kustantajaa käsikirjoitukselleen. Tero Elomaa kehuu vaimon teosta hienoksi.
– Näkökantani on tietenkin puolueellinen, hän huomauttaa leikkisästi.
Nyt aikaa soittamiselle
Kummankin Elomaan kirjoitustyöt valmistuivat tänä vuonna. Tero kansitti omansa omakustanteena ja on lahjoittanut niteitä esimerkiksi Kaarinan kirjastolle sekä yliopistoille. Hän on saanut taidehistorian emeritusprofessori Altti Kuusamolta palautetta, että 30 vuoden tutkimusten tulosta tulisi ehdottomasti esitellä yleisölle.
Vaikka Erik on kulkenut Elomaiden mukana pitkään, tunnelma ei urakan päätteeksi ole haikea vaan pikemminkin helpottunut.
Pariskunnan arkea täyttää jatkossa musiikin tekeminen ja soittaminen. Tero soittaa Nytky-yhtyeessä ja Iiti kuuluu Piahvi ja Pukatsoova -duoon. Iitillä on mielessään parikin aihetta, joista hän vielä haluaisi elämänsä aikana kirjoittaa.
Kokonaan he eivät tietenkään Löfgreniä hylkää. Tero toimii puheenjohtajana Halikon Löfgrenit -sukuseurassa, ja Erikin perhehaudan hoitamista jatketaan kuten tähänkin asti.
– Juttelemme siellä välillä Erikille ja hänen sukulaisilleen. Kyllä meillä on sellainen käsitys, että he ovat tekemisiimme tyytyväisiä, Elomaat myhäilevät.
Fakta
Erik Johan Löfgren
Syntyi vuonna 1825 ja kuoli vuonna 1884 Turussa.
Opiskeli Tukholman ja Düsseldorffin akatemioissa, työskenteli Pariisissa ja Münchenissä.
Oli aikansa suosituimpia muotokuvamaalareita Suomessa.
Teki myös alttarimaalauksia, esimerkiksi Someron kirkkoon.
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäinen stipendiaatti.
Tero Elomaan teos Taidemaalari Erik Johan Löfgren teatterityössä ilmestyi tänä vuonna, saatavissa muun muassa Kaarinan pääkirjastosta.
Iiti Elomaan tutkimus- ja elämäkertaromaani Peitelty paletti valmistui tänä vuonna, mutta ei ole vielä ilmestynyt.
