Csendes éj, szentséges éj! Kaarinan Unkari-seuran jäsenmäärä kasvaa, kun muissa kunnissa yhdistyksiä lopetetaan

0
Suurin ero unkarilaisten ja kaarinalaisten välillä on Marja Hakalaxin sekä Pertti ja Ritva Louhen mukaan laulaminen: esimerkiksi bussimatkoilla ja yhteisilloissa unkarilaiset laulavat usein, mielellään ja rohkeasti, kun kaarinalaiset ujostelevat eivätkä muista sanoja.

Kun Ritva ja Pertti Louhi ajoivat asuntovaunulla vajaa kolmekymmentä vuotta sitten Puolan ja Tsekkoslovakian läpi Unkariin, Unkaria kohti elintaso koheni kohenemistaan. Unkari oli itäblokin maista länsimaisin, ja siellä myös itä- ja länsisaksalaiset pääsivät tapaamaan toisiaan.

– Toisaalta meidän piti käydä Unkarissakin ilmoittautumassa poliisiasemalla ja pyytää yöpymispaikasta joka päivä leima. Muuten tuli rajalla ongelmia, kommentoi Pertti.

Unkarilaiset ystäväperheet eivät myöskään saaneet tulla Suomeen, ellei heille lähetetty virallista kutsua.

Kun Unkari vapautui kommunismista vuonna 1989, näkyvin muutos oli, että autokanta muuttui hetkessä, Louhet ja Kaarinan Unkari-seuran puheenjohtaja Marja Hakalax muistelevat.

8:sta jäsenestä 80:ksi

Kaarinan Suomi-Unkari-Seura perustettiin 30 vuotta sitten, joulukuussa 1979. Sitä ennen Unkariin ihastuneet kaarinalaiset olivat osallistuneet Turun yhdistyksen tapahtumiin.

Kaarinan yhdistyksellä oli 8 perustajajäsentä. Nyt jäsenmäärä on tasan kymmenkertainen.

Turun seudun Unkari-yhdistyksistä toimivat enää vain Turun ja Kaarinan. Liedon, Raision ja Salon yhdistykset on lakkautettu, mutta Kaarinan Unkari-seuran jäsenmäärä kasvaa. Mikähän seuran salaisuus on?

– Ehkä kaikille avoimet tilaisuudet. Esimerkiksi kahvikonserttimme ovat vetäneet Kaarina-salin täyteen väkeä, miettii Pertti Louhi.

Ritva Louhi mainitsee yhteisten matkojen ja matkailuiltojen lisäksi mukavana ohjelmana jokasyksyiset kokkikurssit, joissa on tehty maan ruokia, kuten täytettyjä paprikoita, lecsó-paprikahöystöä, keittoja ja leipomuksia.

– Seuran kautta on myös muodostunut pitkäaikaisia ystävyyssuhteita Unkariin, Marja Hakalax pohtii.

Unkarin vapautumisen jälkeen unkarilaiset ovat tosin vierailleet harvemmin Suomessa ja enemmän muualla Euroopassa.

Tällä hetkellä Unkarin politiikka kuohuu: maahanmuuttovastaisuus on voimakasta, Euroviisut jätetään välistä ja Unkari on paheksunut Suomen pyrkimystä sitoa EU-rahat oikeusvaltioperiaatteeseen. Politiikasta ei kuitenkaan Hakalaxin ja Louhien mukaan jutella yhdistyksessä.

Viininkorjuuta ja saunomista

Hakalax on käynyt Unkarissa huimat 35 kertaa, Louhet runsaat kymmenen.

Yhdistyksen väki on asunut usein unkarilaisten kotona. Samalla on päästy näkemään ja kokemaan maan kulttuuria syvemmältä kuin tavallinen reissaaja. On päästy myös mukaan esimerkiksi korjaamaan ja puristamaan viinirypäleitä.

Vastaavasti unkarilaisia on käynyt kaarinalaisten kotona asumassa.

– Jos heidät saa saunaan tai kylmään mereen, sen jälkeen heitä ei enää saakaan niistä pois millään! Hakalax nauraa.

Miltähän seuran seuraava 30 vuotta näyttää?

– No toivottavasti sitten on jo uusi puheenjohtaja, seurassa 30 vuotta puheenjohtajana Marja Hakalax heittää.

Teksti: Maria Kesti

Jouluyö, juhlayö unkariksi

Csendes éj, szentséges éj.

Szunnyad már minden lény.

Csak a szent család virraszt ébren.

Égi kisded csak aludj szépen.

Mennyei álom ölén

Mennyei álom ölén.