Helsingin ja Turun välistä nopeaa junayhteyttä koskeva yleisötilaisuus keräsi parikymmentä kuulijaa Kotimäen koululle. Radan varressa asuvia kaarinalaisia kiinnosti erityisesti suunnitelmien aikataulu sekä se, kummalle puolelle nykyistä rataa uusi kaksoisraide mahdollisesti rakennetaan.
– En ole tämän asian takia yöuniani menettänyt. Olemme asuneet radan varressa 15 vuotta, ja tunnin junasta on puhuttu ainakin yhtä kauan. Veikkaan, että menee toiset 15 vuotta ennen kuin uusi junayhteys valmistuu, littoislainen Timo Kansa tuumasi.
Viime viikolla järjestetyssä tilaisuudessa oli kyse nyt käynnistyneestä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja nähtävillä olevasta arviointiohjelmasta. .
Arvioitavana on kaksi vaihtoehtoa: joko toteuttaa nopea junayhteys kaksoisraiteisena Espoo–Turku välillä tai toteuttaa nopea junayhteys kaksoisraiteisena Espoo–Turku välillä Piikkiön oikaisun kautta. Vertailuvaihtoehtona (0+) on, että nykyistä Rantarataa kehitetään pienin parannustoimin.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (YVA-ohjelma) suunnitellaan sitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään, mitä vaikutuksia ympäristöön eri vaihtoehdoilla on sekä tehdään ympäristövaikutusten arviointiselostus. Sen pitäisi valmistua ensi keväänä.
Arvioita hyödynnetään päätöksenteon tukena päätettäessä, minkä vaihtoehdon pohjalta nopean junayhteyden suunnittelua jatketaan.
Valtio on myöntänyt Tunnin junalle 40 miljoonaa euroa suunnittelurahaa, mutta varsinaiseen rakentamiseen ei ole vielä olemassa rahoitusta.
Montako miljoonaa maksaa minuutti?
Uusi Espoo–Salo -oikorata lyhentäisi nykyistä Helsingin ja Turun välistä rataa noin 26 kilometrillä ja nopeuttaisi matka-aikaa puolella tunnilla.
Salo–Turku -välille suunnitellun kaksoisraiteen tavoitteena on parantaa ratakapasiteettia, lisätä nopeutta ja vähentää häiriöitä. Käytännössä matka nopeutuu, kun junien ei tarvitse enää pysähdellä odottamaan vastaantulevaa junaa.
Yleisötilaisuuteen osallistuneita asukkaita mietitytti, toteutetaanko uusi junayhteys Piikkiön oikaisulla vai ilman sitä.
– Jos Piikkiön oikaisu päätetään toteuttaa, silloin meidän töllimme jää varmasti radan alle, Littoisissa Nunnan alueella asuva Seija Utriainen pelkää.
Piikkiön oikaisu lyhentäisi konsulttina hankkeessa mukana olevan Sitowise Oy:n projektipäällikön Seppo Veijovuoren mukaan matkaa parilla kilometrillä.
– Ajallisesti vaikutus olisi merkittävämpi, sillä Piikkiön oikaisulla pystyttäisiin oikomaan nykyisessä radassa olevia jyrkkiä mutkia, jolloin matkavauhti olisi suurempi, Veijovuori selventää.
Se, monellako minuutilla matka-aika lyhenisi Piikkiön oikaisun ansioista, tarkentuu selvitysten aikana.
– Sitten voi laskea sen, mikä on ajan hinta. Montako miljoonaa maksaa yksi minuutti? kuulijat hymähtivät.
Etelä- vai pohjoispuolelle?
YVA-menettelyn aikana selvitetään muun muassa, montaako kiinteistöä raidesuunnitelmat Littoisissa ja Piikkiössä koskevat.
Littoislaisten Timo Kansan ja Seija Utriaisen talot sijaitsevat radan pohjoispuolella.
Veijovuori rauhoitteli olevan todennäköisempää, että uusi kaksoisraide rakennetaan Littoisissa radan eteläpuolelle, jossa asutus on harvempaa. Tuolloin molempien talot säästyisivät, jos raidehanke toteutetaan ilman Piikkiön oikaisua. Jos kiinteistöjä joudutaan lunastamaan, lunastushinta pohjautuu Veijovuoren mukaan maanmittauslaitoksen arvioon.
Kellä tahansa on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ympäristövaikutuksista Uudenmaan ELY-keskukselle 20. tammikuuta asti tai myöhemmin keväällä YVA-menettelyn toisessa vaiheessa.
Timo Kansa suhtautuu raidesuunnitelmiin tyynesti.
– Jos nykyisin juna suhahtaa taloni ohi noin viidessä sekunnissa ja tulevaisuudessa 4,7 sekunnissa, se ei vaikuta minun elämääni. Se kiinnostaa, aiheutuuko rakentamisesta esimerkiksi esteettisiä haittoja tai meluhaittoja.
Teksti: Heinimaija Hirvonen
Mitä ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan?
Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
Melun, runkoäänen ja tärinän aiheuttamat vaikutukset
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Vaikutukset luonnonympäristöön ja ekosysteemipalveluihin
Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen
Vaikutukset liikennejärjestelmään
Rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset erikseen.
Eri hankkeiden yhteisvaikutukset.
Fakta
Miten osallistua?
YVA-ohjelmasta voi jättää mielipiteitä ja lausuntoja 20.1.2020 asti osoitteeseen kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi tai Uudenmaan Ely-keskus, PL 36, 00521 Helsinki (viittaa diaarinumeroon UUDELY/13887/2018)
YVA-ohjelma ja muu aineisto löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysYVA
