Kaarinan metsät ovat heikosti suojeltuja: Tavoitteena saada ensi vuonna 300 000 euroa metsiä suojelemalla ja myymällä

0
Suomalaiset mieltävät itsensä metsäkansaksi, vaikka valtaosa on vieraantunut siitä, miltä metsän kuuluisi oikeasti näyttää. Jouni Pusan talon takana sijaitseva metsä kuuluu Nunnan metsiin, joita ollaan tarjoamassa Metso-ohjelmaan.

Littoisten Pyydysmäessä asuvan Jouni Pusan talon takapihalta alkaa metsä, joka saattaa talousmetsiin tottuneen kulkijan silmissä näyttää huonosti hoidetulta.

Eteenpäin päästäkseen pitää harppoa lahoavien puiden yli ja väistellä risukoita. Kahdeksan vuotta sitten tapaninpäivän myrskyssä kaatuneet rungot lojuvat edelleen maassa raivaamatta.

Pusa on metsästä innoissaan. Tältä metsän kuuluu näyttää.

–  Pentti Linkola on sanonut, että puu on puu vasta silloin, kun ihmisen kädet eivät ulotu sen ympäri. Hyvässä luonnontilaisessa metsässä on lahopuun lisäksi useita puulajeja sekä eri-ikäistä puustoa, hän sanoo ja osoittaa maasta pilkistäviä liito-oravien papanoita.

Vuosikymmenen vaihteessa Kaarinan kaupunki oli kaavoittamassa metsän paikalle 350 asukkaan asuinaluetta. Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys valitti kaavasta hallinto-oikeuteen. Liito-oravahavainnot pelastivat vanhan metsän. Hallinto-oikeudelta tuli kaavan kumoava päätös juuri ennen joulua.

– Se oli elämäni paras joululahja, Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Pusa muistelee.

23 kohteesta suojeltiin kaksi

WWF:n johtavan metsäasiantuntijan Panu Kuntun mukaan Kaarinassa on runsaasti suojelun arvoisia metsäalueita. Metsät ovat Kaarinassa kuitenkin heikosti suojeltuja.

Asiaan on tulossa muutos, sillä kaupunki on vaikeassa taloustilanteessa päättänyt turvautua metsiinsä. Kaupunginhallitus asetti talousarviossa tavoitteeksi hankkia kaupungin kassaan ensi vuonna 300 000 euroa metsiä myymällä.

Tavoitteeseen päästäkseen kaupunki on kauppaamassa suojelukriteerit täyttäviä metsiään valtiolle Metso-kohteiksi. Samoja kohteita esitettiin suojeltaviksi jo vuosia sitten, mutta silloin esitys kaatui kaupunginhallituksessa.

Kaarinan kaupungin omistamia metsiä kartoitettiin vuonna 2011. Kartoitetuista 650 hehtaarista noin 40 prosenttia osoittautui Kuntun mukaan suojelukelpoiseksi.

Metso-ohjelman kriteerit täyttäviä aluekokonaisuuksia löydettiin yli parikymmentä. Näistä Metso-ohjelmaan päätyi vain kaksi: Linnavuoren ja Raadelman ympäristöt.

– Se oli pettymys. Kaarinassa nähtiin valtavasti vaivaa kartoituksen toteuttamiseksi, eikä se kuitenkaan johtanut toivottuun lopputulokseen, Pusa toteaa.

Viheraluepäällikkö Ossi Vesalaisen mukaan päätös oli kompromissi.

– Osa näki metsissä maankäytöllistä potentiaalia, eikä metsiä siksi oltu halukkaita suojelemaan.​

Metsät kiinnostavat sijoittajia

Kahdeksan vuoden takaiset kartoituksen tulokset on kaivettu nyt esiin arkistosta.

Metso-ohjelmaan ollaan tarjoamassa Vesalaisen mukaan kolmea kohdetta: Kuusiston Empossa sijaitsevaa Juopinkrotin aluetta, osia Nunnan metsistä sekä Lakarin maankaatopaikan pohjois- ja itäpuolisia alueita.

Valtio maksaa Metso-kohteiksi päätyvistä metsistä korvauksen, joka perustuu alueen pinta-alaan ja puuston määrään.

– Pidän todella epärealistisena, että pelkkiä Metso-kohteita myymällä saisimme kasaan 300 000 euroa. Olen positiivisesti yllättynyt, jos saamme kolmasosan tuosta summasta kasaan, Vesalainen arvioi.

Loppuosa on tarkoitus hankkia puun myynnillä ja laittamalla kaupungin metsiä julkiseen myyntiin. Metsiin sijoittaminen kiinnostaa Vesalaisen mukaan tällä hetkellä suomalaisia.

– Metsät ovat sikäli varma sijoituskohde, ettei niiden arvo juurikaan heilahtele. Tulevaisuudessa biopolttoiset voimalaitokset lisääntyvät, joten puulle on kysyntää, Vesalainen arvelee.

Suojeltu metsä on henkivakuutus

Jouni Pusan talon takana sijaitseva metsä kuuluu Nunnan metsiin, joita ollaan tarjoamassa Metso-ohjelmaan. Ohjelmaan pääseminen tarkoittaisi, ettei Pusan tarvitsisi enää olla huolissaan, että jonakin päivänä talon takana on vastassa harvesteri.

Metso-kohteita ei juuri hoideta, vaan metsä saa kasvaa rauhassa luonnontilassa. Tämä on luonnon monimuotoisuuden takia tärkeää, sillä jokaisella metsän ikävaiheella on oma lajistonsa.

Lahopuun rooli on erityisen tärkeä, sillä neljännes metsälajeista on riippuvaisia siitä.

– Jos metsiä ei suojella, osa lajeista katoaa. Luonnon monimuotoisuus on ihmisen henkivakuutus, Kunttu näkee.

Luonnonsuojelujärjestöt ovat Kuntun mukaan paasanneet asiasta jo monta vuosikymmentä. Nyt on hänen mukaansa viimeiset hetket herätä todellisuuteen.

Suomi on kansainvälisissä ympäristösopimuksissa sitoutunut suojelemaan vähintään 17 prosenttia maa-alueista, erityisesti metsistä. Tavoite häämöttää kaukana.

– Etelä-Suomen metsistä on tällä hetkellä suojeltu alle kolme prosenttia, Kunttu harmittelee.

 

Kaarina siirtymässä talousmetsien hoidossa ekologisempaan menetelmään

Talousmetsien hoito oli esillä eilen illalla teknisen lautakunnan kokouksessa. Esityksenä on, että Kaarina siirtyisi metsien hoidossa jatkuvan kasvun periaatteeseen.

Tämä tarkoittaa, että talousmetsiä hoidettaisiin alaharvennusten ja avohakkuiden sijaan poimintahakkuilla, jossa kaadetaan pääasiassa vain suuria puita. Tavoitteena on luoda metsistä eri-ikäisiä, monilajisia ja avohakkuuttomia.

Jatkuvassa kasvatuksessa puut taimettuvat pääasiassa luonnollisin menetelmin, sillä suurten puiden poisto tekee tilaa alikasvospuiden kasvulle ja uusia taimia syntyy hakkuiden yhteydessä paljastuneeseen maahan. Näin ei tarvita investointeja maan muokkaamiseen, taimien ostoon, istutukseen eikä taimikon hoitoon.

Metsien hoito nousi esiin kokoomuksen valtuustoryhmän tekemän valtuustoaloitteen takia.

Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari esitti tekniselle lautakunnalle, että jatkuvan kasvun periaatteeseen siirryttäisiin talousmetsien hoidossa vaiheittain vuoteen 2029 mennessä.

Tutkimustietoa ja kokemusta poimintahakkuista ja jatkuvan kasvatuksen taimettumisesta on Suomessa vähänlaisesti.

Kokoomus esitti aloitteessaan myös, että kaupungin metsien hoidossa otettaisiin jatkossa käyttöön FSC-standardi. Haapasaari ei pidä sitä tarpeellisena. Hänen mukaansa Kaarinassa on jo käytössä kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä PEFC, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa.

– Sertifikaateilla luodaan puitteet vastuulliseen metsänhoitoon. Kaarinan tulisi panostaa sertifikaatin vaihtamisen sijaan metsissä tehtäviin käytännön toimenpiteisiin eli luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen, terveiden metsien kasvattamiseen ja virkistyskäytön huomioimiseen. PEFC-sertifikaatti antaa tähän riittävän hyvät edellytykset, hän perustelee.

Teksti ja kuvat: Heinimaija Hirvonen

Fakta

METSO-ohjelma: tästä on kyse

  • Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jota ympäristöministeriö toteuttaa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
  • Maanomistajat suojelevat metsiään Metsossa vapaaehtoisesti ja saavat siitä korvauksen.
  • Tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajiston taantuminen sekä lisätä metsäisten suojelualueiden määrää.
  • Ohjelma alkoi vuonna 2008 ja jatkuu näillä näkymin vuoteen 2025.