Ristimäen kaivauksissa löytyivät Suomen vanhimmat sukat – ne ovat punaiset

0
Ravattulan vuoden 1200 vaiheille ajoittuva sukkalöytö on ainutlaatuinen Suomessa. On ylipäänsä harvinaista, että esihistoriallisessa ruumishaudassa on säilynyt jäänteitä edes jonkinlaisista vainajan sääriverhoista. Kuva: Sue Salminen.

Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä on hautalöytöjen laboratiivisissa tutkimuksissa saatu esiin Suomen vanhimpien kangassukkien jäänteet. Sukat tunnistettiin ruumishaudasta 41/2016, joka on kuulunut 160–165 cm pitkälle naiselle. Vainaja on haudattu 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa Ravattulan kirkon viereen lauta-arkussa, käsivarret vyötärölle taivutettuina.

Tekstiileihin perehtynyt arkeologi Jaana Riikonen havaitsi vainajan molemmissa säärissä vanutetusta villakankaasta valmistettujen sukkien jäännöstä sekä säärten alle kiertyvää kapeaa kuviollista lautanauhaa. Toisessa sääressä myös nauhan koristeelliset päät olivat säilyneet. Nauha oli kiinnitetty polven alapuolelle, ja säärtä ympäröivä sukkakangas jatkui polven päälle. Kangasta oli säilynyt laajimmillaan yhtenäisenä noin 18 senttimetrin pituudelta, ja on todennäköistä, että sama kangas on jatkunut jalkaterään asti.

Ravattulan vuoden 1200 vaiheille ajoittuva sukkalöytö on ainutlaatuinen Suomessa. On ylipäänsä harvinaista, että esihistoriallisessa ruumishaudassa on säilynyt jäänteitä edes jonkinlaisista vainajan sääriverhoista. Tähän mennessä vain muutamasta varsinaisuomalaisesta naisenhaudasta on tunnistettu perinteiseen rautakautiseen tyyliin kapeasta villakangaskaitaleesta säären ympärille kiedotut säärisiteet ja yhdestä haudasta on löytynyt pieni palanen neulakinnastekniikalla valmistettua sukkaa.

Haudasta 41/2016 tehty löytö ei muistuta näitä kumpaakaan. Parhaat vastineet Ravattulan sääriverhoille löytyvät Keski-Euroopan keskiaikaisista kangassukista.

Löytö on osa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimushanketta Suomen vanhimmalla tunnetulta kirkonpaikalla.

Vainajan oikean säären alla säilynyttä vanutettua villakangasta ja kuviollista lautanauhaa. Kuva: Sue Salminen.

Turun yliopisto kertoo, että sukan langasta teetettiin belgialaisessa tutkimuslaboratoriossa värianalyysi, joka paljasti, että vanutettu kangas on värjätty punaiseksi värimataralla (Rubia tinctorum L.) eli krapilla. Se on ollut Suomessa kallis ja harvinainen tuontiväriaine, jonka käyttö lisääntyi vasta keskiajan kuluessa.

– Punaiset kangassukat viestivätkin varhaisista keskieurooppalaisista muotivaikutteista Aurajokilaaksossa rautakauden ja keskiajan taitteessa. Jo aikaisemmin on paljastunut, että vainaja oli puettu villamekkoon, joka myös poikkeaa selvästi muista tunnetuista aikakauden hautalöydöistä Suomessa, Ravattulan Ristimäki -hankeen johtaja, arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kertoo yliopiston tiedotteessa.

Hahmotelma Ravattulan kangassukasta kiinnitysnauhoineen. Sukasta haudassa säilynyt osa on väritetty ja piirretty yhtenäisellä viivalla. Kuva: Maikki Kairisto.

Haudan löytöihin pohjautuen on tekeillä tieteellinen ennallistus, Ravattulan muinaispuku, joka on tarkoitus julkistaa ensi vuoden huhtikuussa.

Tutkimukset ovat osa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen ”Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta varhaishistoriassa: Ravattulan Ristimäen kirkko ja Suomen kristillistyminen” -hanketta. Haudasta tehdyt luonnontieteelliset analyysit on rahoittanut Alfred Kordelinin säätiö.

Lue lisää Ravattulan Ristimäki kaivauksista hankkeen omilta verkkosivuilta.