Kaarinan kirkon ovelta leviää ulos leviää höyryävän glögin ja pipareiden tuoksu. Sisällä talossa neljä naista käärii leluja pakettiin.
Tuula ja Jouko Lindgren ovat juuri astuneet ovesta sisälle lelukassin kanssa. Pariskunta laskeskelee osallistuneensa seurakuntien Lahja lapselle -keräykseen sen ensimmäisestä kerrasta asti.
Vuosi sitten he saivat täytettäväkseen pienen tytön toiveen. Enemmän kuin mitään muuta lapsi toivoi paristolla toimivia keittiövälineitä. Kun oikeanlaista lelua ei löytynyt Turusta, Lindgrenit hakivat sen Vantaalta.
– Postitse lelu ei olisi ehtinyt ajoissa perille. Emme halunneet, että lapsi joutuu jouluna pettymään. Tahdomme auttaa, koska meillä on siihen mahdollisuus.
Kaarinalainen keksintö
11. kertaa järjestettävä Lahja lapselle -keräys on kaarinalainen keksintö. Johtavan diakoniatyöntekijän Anu Aarnivalan mukaan keräys sai alkunsa kahden työntekijän turhautumisesta.
Kaarinan seurakunnassa havahduttiin siihen, että diakoniatyön asiakkaille kertyi aina alkuvuodesta vuokrarästejä. Vuokrat jätettiin maksamatta, koska vanhemmat halusivat järjestää vähillä rahoillaan lapsilleen joulun.
– Erään strategiakokouksen päätteeksi keskustelimme diakoniasihteerin kanssa, mitä oikeasti haluaisimme tehdä. Halusimme, että jokaisella lapsella on oikeus toivoa, Aarnivala selittää.
Lahja lapselle -keräyksestä tekee erityisen juuri se, että toiveet tulevat lapsilta itseltään eivätkä esimerkiksi heidän vanhemmiltaan.
Monet vähävaraisten perheiden lapset ovat oppineet, ettei kannata toivoa mitään, ettei pety eivätkä vanhemmat ahdistu. Siksi lahjatoiveen keksiminen voi aluksi olla hankalaa.
Diakoniatyöntekijöille keräyksestä on tullut työväline. Sitä kautta pääsee tutustumaan lapsiin.
– Näiden lasten elämässä on usein kipeitä asioita: heitä kiusataan tai perheessä on ongelmia. Keräyksen ansiosta lapset uskaltautuvat ehkä kertomaan meille muistakin asioistaan, Aarnivala kertoo.
Lahjoittajista pulaa
Ensimmäisenä vuonna keräykseen osallistui kaksi seurakuntaa ja lahjatoiveita oli 250. Tänä jouluna mukana ovat kaikki Turun ja Kaarinan seurakunnat ja täytettäviä toiveita on 1 100.
Samaan aikaan, kun Kaarinassa kääritään lahjoja pakettiin, Turussa vapaaehtoiset vastaavat puhelimeen ja jakavat lahjoittajille lahjatoiveita. Vapaaehtoiset lahja-agentit ovat selvittäneet etukäteen, missä myymälöissä mikäkin lelu on saatavilla, jotta lahjan hankkiminen olisi lahjoittajille mahdollisimman helppoa.
Kaikkiaan keräyksen ympärillä hyörii yli sata vapaaehtoista. Pirkko Koivulahden tavoin monet ovat olleet auttamassa useana vuonna.
– Tästä alkaa minun jouluni, Koivulahti toteaa.
Kaarinalainen Leena Bildo on mukana auttamassa toista kertaa.
– Tykkään joulusta, paketoinnista ja salaisuuksista. Lisäksi täällä on älyttömän kiva ja rento porukka.
Tiistai-iltapäivällä vapaaehtoisten aherrusta varjostaa huoli täyttämättä olevista toiveista. Aamulla tulleen tiedon mukaan 150 lahjatoivetta on edelleen ilman lahjoittajaa ja keräys päättyy neljältä iltapäivällä.
Vielä muutamia vuosia sitten tilanne oli päinvastainen: lahjatoiveita ei ollut niin paljon kuin olisi ollut lahjoittajia. Nykyisin erilaisia joululahjakeräyksiä on niin paljon, ettei kaikille tahdo löytyä riittävästi lahjoittajia.
Tänä vuonna keräystä varjosti Aarnivalan mukaan myös postilakko. Tieto keräyksen alkamisesta ei ole saavuttanut kaikkia, koska esimerkiksi seurakuntayhtymän Lilja-lehteä ei ole jaettu kaikkiin koteihin.
Enkelilahja
Tieto uupuvista lahjoittajista on saavuttanut myös Kaarinan kirkolle paketteja tuovat lahjoittajat. Kaarinalainen Helena Karunen miettii, pitäisikö hänen lähteä toteuttamaan vielä yksi toive. Osa lahjoittajista tuo mukaan ylimääräisen lelun tai suklaata.
Aarnivalan mukaan myös ylimääräiset lahjat löytävät takuulla leikkijänsä. Usein lahjatoiveita tulee vielä viime tingassa keräyksen päätyttyä.
Aarnivalan mieleen on jäänyt erityisesti eräs sattumalta ostettu legopaketti. Sen tuonut vapaaehtoistyöntekijä oli seisonut lelukaupassa ja miettinyt, mistä lelusta pojat voisivat tykätä.
Jouluviikolla diakoniatyöhön tuli uusi asiakasperhe, jossa oli pieni poika. Poika toivoi lahjaksi legopakettia, mutta diakoniatyöntekijät joutuivat sanomaan, ettei toiveen toteuttaminen ole luultavasti mahdollista niin lyhyellä varoitusajalla.
– Sitten joku muisti, että eikös tuolla hyllyllä ole pyörinyt joku legopaketti. Se sattui olemaan täsmälleen se, jonka poika oli toivonut.
Entiset lapset
Tänä jouluna Aarnivala kantaa huolta erityisesti Postin työntekijöistä. Postilaisten joukossa voi olla esimerkiksi yksinhuoltajia, jotka ovat lakon takia menettäneet monen viikon palkkansa.
– Millainen joulu heille mahtaa olla tulossa? Aarnivala miettii.
Jokainen perhe voi hänen mukaansa joutua sellaiseen tilanteeseen, jolloin tarvitsee apua. Syynä voi olla esimerkiksi ero, sairastuminen tai työpaikan menetys. Silloin on tärkeää, että muut kannattelevat.
Tänäkin jouluna keräykseen on Aarnivalan mukaan osallistunut sellaisia aikuisia, jotka ovat kertoneet saaneensa lapsena keräyksen kautta lahjan. He haluavat antaa jotakin takaisin.
Illalla Aarnivalalta tulee viesti: kaikille lahjatoiveille on löytynyt lahjoittajat.
