Kaarinan uudella johtavalla rehtorilla Emmi Virtasella on omilta kouluvuosiltaan pääasiassa hyviä muistoja. Oppiminen oli hänestä kivaa ja helppoa. Kouluun oli mukava mennä.
Siksi alkutaival opettajana oli hänelle silmiä avaava kokemus.
– Tajusin silloin, ettei koulu näyttäydy kaikille lapsille samanlaisena paikkana. Kouluun tulee joka aamu oppilaita, jotka palavat halusta oppia, mutta myös niitä, joille oppiminen ei ole päällimmäinen asia. Joillekin pelkästään kouluun tuleminen on saavutus.
Oivallus oli tärkeä. Se vaikutti siihen, että Virtanen erikoistui opettajana kouluhyvinvointiin. Sittemmin hän on tehnyt paljon töitä aggressiivisten nuorten kanssa.
Kouluhyvinvointi on myös asia, jota Virtanen haluaa uudessa työssään Kaarinassa nostaa esille.
– Näen, että kouluilla on hienoa mahdollisuus vaikuttaa monen nuoren elämään ja auttaa heitä löytämään oma polkunsa
Ei urapomppu vaan haaste
Viimeiset viisi vuotta ovat olleet Virtasen työuralla vauhdikkaita. Hän on työskennellyt apulaisrehtorina Paimiossa, rehtorina Sauvossa sekä viimeisimpänä Liedon keskuskoulun rehtorina.
– En ajattele Kaarinaa urapomppuna, vaan mielenkiintoisena haasteena. Haluan olla mukana kehittämässä lasten ja nuorten palveluja monialaisesti ja pitkäjänteisesti, ja tämä työ antaa siihen loistavan mahdollisuuden.
Kaarinassa on Virtasen mukaan sisäistetty hyvin, ettei mikään koulu tai opettaja pysty yksin ratkomaan nuorten ongelmia, vaan lasten hyväksi tehdään töitä moniammatillisesti.
Esimerkiksi Piispanlähteen koulussa työskentelee terveydenhoitajan, koulukuraattorin ja -psykologin rinnalla myös perheohjaaja. Sellainen on tulossa myös Hovirinnan kouluun.
– Ajatuksena on viedä palveluita sinne, missä käyttäjät ovat. Se, että perheohjaaja tulee lapsille ja nuorille tutuksi, madaltaa kynnystä pyytää apua ja ottaa sitä vastaan, Virtanen näkee.
Kaarinassa on satsattu siihen, että ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Naapurikunnissakin käytössä oleva poissaolomalli on lähtöisin Kaarinasta.
– Jos lapselle tulee 50 tuntia poissaoloja, koulusta ollaan automaattisesti kotiin yhteydessä. Samalla selvitetään, tarvitseeko lapsi tukea oppimiseen tai perhe tukea vanhemmuuteen. Monesti poissaoloille on luonnollinen selitys, mutta samalla löydetään ne, jotka tarvitsevat tukea.
Sisäilmaongelmat ovat viime vuosina olleet tapetilla Kaarinan kouluissa. Ruotsinkielisessä koulussa, Hovirinnassa ja Valkeavuoressa työskennellään tällä hetkellä väistötiloissa, mikä kuormittaa sekä henkilöstöä että oppilaita.
– Tilanne ei ole Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, mutta vaatii sopeutumista. Lopputuloksena saamme hienot, nykyistä modernimmat ja terveelliset oppimisympäristöt, Virtanen muistuttaa.
Matikan lukijasta tulikin humanisti
Jos asiat olisivat menneet niin kuin Virtanen lapsena suunnitteli, hän ei olisi nyt Kaarinan uusi johtava rehtori vaan eläinlääkäri. Kolmen koiran omistaja valitsi lukiossa matemaattis-luonnontieteellisen linjan ja pänttäsi pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.
Eräs opettaja käänsi kuitenkin nuoren tytön urahaaveet.
– Historian opettajani Riihimäellä oli älyttömän innostava persoona ja synnytti minussa kipinän historiaa kohtaan. Kävin lukiossa hänen innostamaan kaikki historian kurssit.
Eläinlääkärin sijaan Virtasesta tulikin aineenopettaja. Lukion jälkeen hän haki Tampereen yliopistoon lukemaan historiaa ja suomen kieltä.
– Minulle se on edelleen hyvä muistutus siitä, miten suuri vaikutus opettajalla voi olla.
Teksti ja kuva: Heinimaija Hirvonen
Tervetuliaislahjaksi keppiä, porkkanaa ja Pepsi Maxia
Mitä jääkaapistasi löytyy aina, Emmi Virtanen?
Pepsi Maxia. Edeltäjäni johtava rehtori Mika Rantanen antoi minulle lähtiessään kepin, ison pussillisen porkkanoita ja Pepsi Maxia muistuttaen kannustamisen ja hyvinvoinnin merkityksestä. Mitä uutta olet oppinut Kaarinasta?
Viimeisimpänä olen oppinut Taawi-ohjelman käyttöä. Ohjelmalla tehdään lautakunnan listalle pykäliä.
Mitä harrastat?
Agilitya koirieni kanssa. Kotonamme asuu kaksi noutajaa ja yksi cockerspanieli.
Mille nauroit viimeksi?
Varmaan jollekin oman lapseni kommentille.