Viime vuosi sujui Kaarinan palokunnissa kiireisesti. Tehtävämääriä oli Rantakulman ja Piikkiön vapaapalokunnissa edellisvuotta enemmän.
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen Kaarinan asemalla tehtäviä oli saman verran kuin ennenkin, kun taas Kuusiston VPK:ssa tehtäviä oli aiempaa vähemmän.
– Keväällä käyttöön otetun ERICA-järjestelmän myötä tehtävien kirjo oli aiempaa laajempi, kertoivat turvallisuus- ja tukiosaston johtaja Anni Liimatainen Rantakulman VPK:sta sekä Kuusiston palokunnan päällikkö Kari Heinilä.
Valtakunnallinen tietojärjestelmä ERICA on hätäkeskustoimintaan osallistuvien toimijoiden yhteiskäytössä. Se otettiin Suomessa käyttöön vaiheittain kahtena viime vuotena.
– Vanhassa järjestelmässä meidän lähialueellamme tehtävään hälytettiin ensisijaisesti lähimmät vapaana olevat ammattiyksiköt. Meidän vapaaehtoinen sammutusyksikkömme lisättiin mukaan tarpeen mukaan. Nykyään ERICA hälyttää mukaan yksiköt, jotka tavoittavat kohteen laskennallisesti nopeimmin. Muutos on iso etenkin pienissä, yhden yksikön tehtävissä, taustoittaa varapäällikkö Heikki Mäkitalo Rantakulmasta.
– Olemme nyt saaneet hälytyksiä tehtäviin, jotka vanhassa järjestelmässä ei olisi meille tullut. Mukana on myös ollut meille harvinaisempia tehtävälajeja, kuten automaattisia paloilmoituksia ja liikennevälinepaloja.
Rauvolassa majaa pitävällä Rantakulman VPK:lla oli hälytystehtäviä 38. Niistä kiireellisiä oli 68%. Kaarinan keskustasta lähtevällä Kuusiston VPK:lla oli hälytystehtäviä 54. Niistä 88% oli kiireellisiä.
130-vuotisjuhlaansa viettäneellä Piikkiön VPK:lla oli hälytystehtäviä huomattavan paljon: 158. Niistä kiireellisiä oli 75%. Määrä kasvoi vuodessa kolmanneksella, ja vuosi oli palokunnan historian kiireisin.
– ERICAn käyttöön oton lisäksi tähän vaikutti liikenneonnettomuuksien määrän kasvu, kertoo hälytysosaston päällikkö Juho Lahdenperä.
Aluepelastuslaitoksella tehtäviä oli 854.
Rantakulman tehtävät olivat pääasiassa palokunnan lähialueella, Kaarinassa ja Turussa, mutta tehtäviä löytyi Uudestakaupungista ja Salosta saakka. Myöskään piikkiöläisten ei tarvinnut lähteä kauas, enimmäkseen Kaarinaan ja Paimioon.
Kuusistolaisten tilanne oli eri. Palokunta on erikoistunut vesihuoltoon, ja vastaavaa erikoisosaamista on harvakseltaan. Kuusistolaisia tarvittiinkin useimmiten muualla kuin Kaarinassa: yli 60% tehtävistä oli vesihuoltotehtäviä.
– Pisimmillään matkaa kohteeseen tuli noin 100 kilometriä, kertoo Heinilä.
Rantakulmalaisten kiireellisten tehtävien lähtöaika oli keskimäärin 5,07 minuuttia. Piikkiön VPK:n lähtövalmius oli 3,4 minuuttia. Kuusistossa ei tilastoida erikseen kiireettömiä ja kiireellisiä hälytystehtäviä. Keskimäärin Kuusistossa oli lähdetty tehtäville 10 minuutissa.
Kun mukaan lasketaan myös Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen palokunta, keskimäärin Kaarinasta lähdetään liikkeelle kiireisiin tehtäviin 2 minuutissa 20 sekunnissa.
Eniten vapaapalokunnat sammuttivat rakennuspaloja. Jonkin verran oli myös maastopaloja ja liikennevälinepaloja.
Aluepelastuslaitoksella suurin osa tehtävistä oli vähemmän dramaattisia: useimmin käytiin tarkastamassa palovaroittimia tai tekemässä muita tarkistuksia (38% tehtävistä). Liikenneonnettomuuksia oli aluepelastuslaitoksen tehtävistä 14 prosenttia, rakennuspaloja 10.
Kaarinan rajojen sisällä oli viime vuonna yhteensä 544 pelastustoimen tehtävää. Niistä valtaosalle lähti aluepelastuslaitoksen palokunta (385). Seuraavaksi useimmin niitä hoiti Piikkiön VPK (90).
Teksti: Maria Kesti
