– Katastrofaalinen tilanne muutenkin katastrofaalisessa tilanteessa, puuskahtaa Valkeavuoren liikunnanopettaja Tiina Raitis .
Uudisrakennusta ja palloiluhallia odotellessa on liikuntatuntien järjestäminen Valkeavuoressa ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Lumeton, pakkaseton ja sateinen talvi on pakottanut pitämään liikuntatunnit pääasiassa sisätiloissa, eikä niitä ole tarpeeksi.
– Pojat ovat pelanneet tammikuussa ulkona jopa pesäpalloa, Raitis kertoo.
Yleensä pesäpalloa lähdetään pelaamaan vasta toukokuussa.
Raitis opettaa Valkeavuoressa kolmatta vuotta. Kahtena edellisenä talvena päästiin luistelemaan, lumikenkäilemään, pulkkailemaan ja jopa avantouinnille.
Nykyinen opetussuunnitelma ei vaadi opettamaan nimenomaan luistelua tai hiihtoa tai muitakaan erikseen nimettyjä lajeja, vaan erilaisia taitoja erilaisilla alustoilla ja välineillä.
– Esimerkiksi luistelu harjoittaa tasapainoa, painonsiirtoa ja liukumista. Niitä on vaikea harjoitella muilla keinoin. Lisäksi erilaisten alustojen ja välineiden kirjo on tällaisena talvena köyhempi, Raitis avaa.
– Jos tulee monta tällaista talvea peräkkäin, se näkyy heti. Esimerkiksi luistelemisen opetteleminen vasta yläkouluiässä on pelottavaa. Teini-ikäinen kaatuu paljon korkeammalta kuin pieni lapsi.
Uimahallin kävijämäärät nousivat ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen
– Enpä ole ennen näin totaalisen lumetonta talvea nähnyt, päivittelee Kaarinan liikuntapäällikkö Tapio Svärd , joka on työskennellyt Kaarinassa 34 vuotta.
– Yleensä marras-joulukuussa, viimeistään tammikuun alussa on jo saatu kentät luistelukuntoon.
Talvilajien harrastaminen ulkona on jäämässä kaarinalaisilta kokonaan sivu suun.
– Kyllä ihmeen täytyy tapahtua, että lunta tulisi niin paljon, että latuja päästäisiin tekemään, Svärd miettii.
Ladut vaativat vähintään 20 senttimerin paksuisen pakkaslumen. Sen sijaan luistelukenttien jäädyttäminen näyttää hieman mahdollisemmalta.
Kentät, jotka voidaan jäädyttää vesiletkulla, vaativat vain sen, että maa on pakkasten myötä kunnolla routaantunut eikä lämpötila senkään jälkeen kohoa pahasti nollan yläpuolelle. Tällainen kenttä on esimerkiksi keskusurheilukentällä. Mikäli kenttää mennään jäädyttämään autolla, tarvitaan jo kymmenisen astetta pakkasta.
Sitäkin talvisempia kelejä vaativat kumirouhepintaiset pohjat, joita on esimerkiksi Piispanlähteen yläkoululla ja Valkeavuoressa.
– Jos pakkasia tulee, keskitymme todennäköisesti vain muutaman keskeisen kentän jäädyttämiseen. Näitä ovat esimerkiksi keskusurheilukenttä, Littoisten kenttä ja Piikkiössä liikuntahallin kenttä, Svärd kertoo.
Jalkapallokenttää ei ole tarvittu lämmittää
Liikuntatoimen henkilökunta on tänä talvena keskittynyt kuntoreittien ja liikuntapaikkojen kunnostamiseen, kuten tiheikköjen raivaamiseen, sekä koneiston huoltamiseen, kun talvilajien vaatimiin töihin ei ole päästy.
Urakoijien oli tarkoitus hoitaa 30 000 euron arvosta jäädytyksiä ja lumenpoistoja. Mikäli pakkasia ei tule, summa jäänee ainakin osittain säästöön.
Sateet eivät ole vaurioittaneet kenttiä. Mikäli yllättäen tulee vielä kovia pakkasia ilman lunta, nurmikot kuitenkin kärsivät pahasti.
– Hyvä puoli on, että lämmitettävää jalkapallokenttää ei ole jouduttu juuri lämmittämään! Svärd nauraa.
Kaarinalaiset näyttäisivät suunnanneen luistelun ja hiihdon puutteessa Kaarinan uimahalliin.
– Uimahallin kävijämäärä kasvoi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014. Viime vuosina kävijämäärissä on ollut pelkkää laskua.
Kävijöitä on noin 11 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuodessa uimahallikäyntejä kertyy yhteensä vajaa 200 000.