Nuorten tulevaisuus Suomessa näyttää synkältä ja toivottomalta. Ilmastonmuutos muovaa maailmasta elinkelvotonta ja käynnistää ennennäkemättömiä pakolaisaaltoja. Samaan aikaan populismi ja vaihtoehtoiset totuudet ajavat länsimaista demokratiaa kaaokseen. Miten tällaisen tilanteen voi ratkaista?
Pienin askelin, vastaa 18-vuotias kaarinalainen Tua Halen . Hän ei jaa pessimististä näkyä tulevaisuudesta vaan suhtautuu tuleviin vuosiin innostuneesti.
– Onhan meillä uhkia, mutta kunhan lähdetään muuttamaan asioita, pienetkin teot ja päätökset auttavat. Niistä yhdessä syntyy suuri muutos. Lisäksi nuoria tulisi kuunnella, heillä on näkemys siitä, millaisen tulevaisuuden he haluavat.
Aikuiset eivät aluksi ottaneet tosissaan
Tua Halen tietää, mistä puhuu. Hänet valittiin täksi vuodeksi valtakunnalliseen Suomen Lukiolaisten Liiton 11-jäseniseen liittohallitukseen. Lisäksi hän on ollut piiritoiminnassa mukana kaksi vuotta ja oli viime vuonna SLL:n Lounais-Suomen piirin varapuheenjohtaja.
– Minua kiinnostaa se, miksi asiat tehdään siten kuin tehdään ja voisiko jotain kehittää. Olen päässyt näkemään syitä ja taustatekijöitä, ja voin vaikuttaa silloin, kun jokin ei toimi, Halen taustoittaa.
Hän on kuudetta vuotta mukana myös Kaarinan nuorisovaltuustossa, kolmatta vuotta sen varapuheenjohtaja. Hän kertoo, miten tärkeää oli, että opiskelijat saivat sanoa sanansa esimerkiksi iPadeista. Lisäksi nuvalaiset ovat saaneet osana lautakuntia kuulla asioista, joita päällepäin ei näy.
– Olin itse Kaarinan nuorisovaltuuston perustajajäseniä. Aluksi oli vaikea saada aikuisia ottamaan nuorisovaltuustoa tosissaan, mutta nyt käytännöt alkavat olla vakiintuneita, hän iloitsee.
Kaarinan nuorisovaltuustossa hän ei ollut suuremmin tekemisissä rahojen kanssa. Sen sijaan Lounais-Suomen piirissä talous ja kirjanpito tulivat tutuksi. Kantapään kautta tuli myös opittua, miten vaikeaa on saada ihmisiä ymmärtämään edunvalvontajärjestön tarpeellisuutta.
Byrokratiaan tottuu
Halen kävi peruskoulunsa Valkeavuoressa, ja hän on ollut oppilaskunnan hallituksessa alakoulusta saakka.
Hänellä ei ole ollut malleja edunvalvontaan kotoa: hän on perheessään ensimmäinen, jota päätöksenteko on kiehtonut.
Suurimmalla osalla ihmisistä on vaikeuksia hahmottaa päätöksentekoelinten esityslistojen ja pöytäkirjojen byrokraattista kieltä, mutta Halen ei ole säikähtänyt niitä.
– Kun pari kertaa seuraa vierestä, miten esityslistoja käytetään, niitä oppii ymmärtämään. Lisäksi aina ympäristö on ollut sellainen, että voi kysyä, jos ei ymmärrä. Aina on ollut hyvä yhteishenki.
Vaikuttamista myös jatkossa
Lukiolaisten etuja edistävä ja valvova Suomen Lukiolaisten Liitto on yksi vaikutusvaltaisimmista opiskelijajärjestöistä. Tänä vuonna liitolle laaditaan viisivuotisstrategia, ja Halen saa olla työssä mukana.
Liittohallitukseen oli parisenkymmentä ehdokasta ympäri Suomea. Lopulliset valinnat teki liittokokous, joka koostui 300 suomalaisesta lukiolaisesta.
Liittohallitukseen valittiin Lounais-Suomesta vain kaksi nuorta päättäjää, Halenin lisäksi hänen ruskolainen ystävänsä Elias Pitkänen .
Halenilla on meneillään abivuosi, mutta hän kokee aikaa jäävän hyvin myös vaikuttamiselle.
– Kaikelle saa tehtyä aikaa, jos haluaa tehdä. On vain priorisoitava, hän toteaa.
Hän opiskelee lukiossa Turussa Puolalanmäen lukiossa ja kulkee Turun ja Kaarinan väliä Fölillä päivittäin.
Liittohallituksen pesti on vuoden pesti, ja kokouksia Helsingissä on noin kerran kuussa. Lisäksi kiireellisissä asioissa on sähköisiä tapaamisia.
Halen aikoo lukion jälkeen Aalto-yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä tai teknistä alaa. Kansainvälinen työ kiinnostaa myös. Joka tapauksessa hän tahtoo jatkossakin olla mukana vaikuttamassa asioihin.
Opiskelijahuoltoon lisää resursseja?
Mitä Halen on mieltä, mitä lukioissa pitäisi ennen kaikkea nyt muuttaa?
– Mielenterveyteen pitäisi panostaa nykyistä enemmän, Halen vastaa.
– Lukiolaiset ovat vuosi vuodelta uupuneempia kuin ennen, ja pyskologit ja kuraattorit ovat kuormittuneita. Opiskelijahuollon resurssien lisäämiseen pitäisi tarttua prioriteettina. Nuorilla pitää jäädä koulun lisäksi jaksamista muullekin elämälle.
Halen ei kuitenkaan kritisoi uutta opetussuunnitelmaa, ja myös lukion asema yhteiskunnassa on hänestä hyvä. Päätöksenteossa kuullaan Suomessa usein lukiolaisia.
Teksti ja kuva: Maria Kesti