Vähäluminen talvi sataa kaupungin kukkaroon: Lumenauraukseen on käytetty Kaarinassa alkuvuonna 0 euroa

0
Urakoijat Iiro Savola ja Tero Koskela olisivat valmiina auraamaan, jos vain tulisi lunta. Ainakaan lähipäivien ennusteissa sitä ei ole luvassa, mutta meren ollessa auki keli voi muuttua jopa muutamassa tunnissa.

Kaarinalaisen yrittäjän Iiro Salmelan auraus- ja hiekoituskalusto seisoo hallissa hälytysvalmiudessa. Tänä vuonna koneita ei ole tarvittu vielä kertaakaan. Joulukuussa tuli yksi lähtö.

– Siitäkin tuli enemmän maisemankatselureissu. Lumi ehti sulaa melkein pois ennen kuin ehdittiin aurata.

Salmelan yritys Tehourakointi I. Salmela Oy vastaa Kaarinan pääteiden talvikunnossapidosta.

Talvesta on tulossa Kaarinan kaupungille teiden kunnossapidon suhteen halpa. Alkuvuoden osalta kustannukset ovat toistaiseksi nolla euroa. Joulukuussa auraukseen ja hiekoitukseen käytettiin 19 000 euroa.

Satojen tuhansien ero talvissa



Vuosi sitten tilanne oli täysin toisenlainen. Auraukseen, hiekoitukseen ja teiden harjaukseen paloi viime vuonna yhteensä 700 000 euroa.

Syynä kustannuksiin oli teknisen johtajan Jyrki Haapasaaren mukaan poikkeuksellisen kova talvi, mutta myös käytössä ollut urakkasopimus.

Syksyllä 2018 teiden talvihoito kilpailutettiin tuntihintaisena. Toisin sanoen urakoijille maksettiin jokaisesta tunnista, jotka he käyttivät talvikunnossapitoon.

– Tulikin kova talvi ja paljon aurattavaa. Urakoijilla oli paljon tunteja laskutettavana. Tuntitöissä on myös aina se riski, ettemme pysty seuraamaan, miten tehokkaasti työ tehdään, Haapasaari toteaa.

Viime syksynä kilpailutus uusittiin. Nyt Kaarinassa on käytössä lähtöpohjainen malli, mikä tarkoittaa, että urakoitsijoille maksetaan jokaisesta auraus- ja hiekoituskerrasta.

Yhden lähdön hinta on alueen mukaan 1900 eurosta 3500 euroon. Jos kaikki kahdeksan aluetta aurataan, kustannukset ovat Haapasaaren mukaan kaupungille noin 25 000 euroa per aurauskerta. Hiekoituksen hinta on noin kaksi kolmasosaa aurauksen hinnasta.

Osa kunnista maksaa urakoijille varallaolokorvausta siitä, että kalusto on kunnossa ja työvoima valmiudessa. Kaarinassa varallaolokorvausta ei makseta. Jotkut urakoijat pitävät tilannetta epäreiluna, mutta Salmela on sopimukseen tyytyväinen.

– Jokainen, joka lähtee tälle alalle, tiedostaa riskit. Olen sitä mieltä, ettei meille tarvitse tyhjästä maksaa, hän kommentoi.

”Pelkällä aurauksella ei pärjää”



Jorma Rintala Maataso Oy:stä on aurannut Kaarinan teitä 1970-luvulta saakka. Vähälumisia talvia on Rintalan mukaan ollut ennenkin, mutta poikkeuksellisen tästä talvesta tekee se, ettei ole tarvinnut edes hiekoittaa.

– Yleensä ensimmäiset auraukset tehdään jo ennen joulua. Pysyvä lumi on satanut yleensä tammikuun puolivälissä, hän muistelee.

Kaarinalaisilla urakoijilla on leudon talven ansiosta riittänyt onneksi muita töitä.

– Ei näillä leveysasteilla pärjää, jos elanto on kiinni pelkästään lumenaurauksesta. Pääelinkeinomme ovat maanrakennustyöt, ja niitä pystyään tekemään niin kauan, kun maa ei ole roudassa. Lumeton pakkastalvi olisi meille pahin, Salmela kuvailee.

Vaikka Kaarinaan vielä saataisi kunnon talvi, talvikunnossapidosta jää luultavasti rahaa säästöön. Voidaanko ylijäävä raha käyttää esimerkiksi teiden paikkaamiseen? Haapasaaren mukaan ei.

– Asfaltoinnit maksetaan investoinneista ja talvikunnossapito käyttötaloudesta. Näitä rahoja ei ole lupa sotkea. Todennäköisesti rahaa menee johonkin muuhun kohteeseen ennakoitua enemmän ja talvikunnossapidosta säästyneillä rahoilla voidaan paikata sitä ylitystä, hän selittää.

Teksti ja kuvat: Heinimaija Hirvonen