
Hän ja yleisesti vihreät saivat muilta valtuutetuilta runsaasti kritiikkiä ja kuittailuja siitä, että vihreät halusivat korottaa Piispanlähteen uudiskoulun sisäilmatason S3:sta (tyydyttävästä) S2:een (hyvään).
Ylipäätään Piispanlähteen koulun hankesuunnitelmasta väiteltiin valtuustossa hartaasti. Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari sai lukuisia kertoja taustoittaa suunnitelmaa ja sisäilma-asioita.
Monet moittivat vihreitä siitä, että koulusuunnitelmien säätäminen tässä vaiheessa viivästyttää hanketta.
– Aina löytyy jokin jarrupainin, joilla suunnitelmat laitetaan uusiksi ja oppilaiden väistötiloissa vietettävää aikaa entisestään pidennetään. Miksi näistä asioista ei keskusteltu jo teknisessä lautakunnassa sen sijaan, että viime metreillä ryhdytään heittelemään uusia ajatuksia? Janne Aso (kok.) sanoitti.
Teknisen lautakunnan yli käveltiin
Päätöksentekoprosessista löytyi muiltakin moitittavaa.
– Lautakuntien työ on nykyään ihan turhaa. Hallituksessa lautakuntien päätökset otetaan näppien alle ja lähdetään omin nokin tekemään muutoksia. Piispanlähteen koulun hankesuunnitelma olisi pitänyt palauttaa hallituksesta takaisin lautakuntaan valmisteltavaksi. Vain muutaman viikon viive olisi tullut, kommentoi teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Arto Elo (sd.).
Elo osoitti sormella erityisesti kaupunginhallituksessa istuvaa Rautasta. Hallituksen työskentelyä kuitenkin nousi puolustamaan sen puheenjohtaja Matti Alander (kok.):
– Olisi tässä varmaan ollut palautuksen paikka, mutta jatkuvasti kouluhankkeissa on hoettu, että kiire kiire kiire. Hallituksessa ainoa muutos, mikä lopulta tuli, oli se, että kouluun rakennetaan maalämpö. Sillä saadaan samalla kompromissina edullisesti kouluun viilennys.
Kritiikkiä tuli myös siitä, miksi valtuusto ei ollut saanut nähtäväkseen laskelmia sisäilmaluokan nostamisen ja maalämmön lisäkustannuksista, vaan niitä oli esitelty vain hallitukselle.
S2 hyvään pyrkien
Sisäilmaluokan nostolla kouluhankkeen hinta nousisi 4 miljoonalla eurolla. Vihreät penäsivät sitä, että raha ei saisi olla tärkeämpää kuin koululaisten terveys, joten tämä hinta pitäisi maksaa.
– Säästämme lasten terveyden kustannuksella. Aika raadollista. Meidän ei pidä rakentaa sellaisia kouluja, joissa on samanlainen sisäilma kuin nyt sisäilman vuoksi puretuissa kouluissa, Rautanen kommentoi.
Hän itse on ollut rehtorina 28 vuotta purettavassa Piispanlähteen koulussa ja 10 vuotta puretussa Hovirinnan koulussa.
– Hannu Rautasen esitystyyli on niin väkevä, että alkaa ahdistaa. Onko S3-luokka niin myrkyllinen, että ihmiset sairastuvat? Olemmeko esimerkiksi täällä Kaarina-talossa nyt välittömässä vaarassa? heitti Tommi Leppänen (ps.).
Tekninen johtaja Haapasaari valotti, että Piispanlähteen koulun hankesuunnitelmassa on sisäilmatasoksi määrätty S3-taso ”hyvään pyrkien”, joka vastaa likimäärin myös Kaarina-taloa. Käytännössä sisäilma Kaarinassa kaikissa tulevissa uudiskouluista eli Piispanlähteen, Valkeavuoren ja Hovirinnan kouluissa rakennetaan S3:n ja S2:n väliin. S2 vaatisi esimerkiksi jäähdytysjärjestelmän, joka tulisi erittäin kalliiksi ja menisi koulurakennuksissa hukkaan, sillä koulut ovat kuumimpaan vuodenaikaan tyhjinä. Kaarinassa aiotaan kuitenkin hyödyntää kouluissa muita S2-luokan keinoja, kuten tehostettua ilmanvaihtoa ja tuulettuvaa alapohjaa.
Sekä Haapasaari että Åsa Gustafsson (r.) muistuttivat, että sisäilmaan vaikuttavat olennaisesti paitsi rakenteelliset seikat myös siivouksen taso. Sisäilmaluokituksia ei tulisikaan käyttää sen arvioimiseen, onko sisäilma rakennuksessa ihmisille vaaraksi vai ei.
Alander painotti, että vaikka S3 täyttää vain lain minimitason, Suomen viranomaismääräykset sinällään ovat kovat.
Puheenvuoroja käytettiin myös siitä, että jos Piispanlähteen kouluun hankintaan S2-luokan sisäilma, tilanne olisi epäoikeudenmukainen muita kaarinalaiskouluja kohtaan, ja pitäisikö myös muihin kouluihin vaatia kallista S2-luokkaa. Lisäksi väiteltiin, miten paljon uusi sisäilmaluokka mullistaisi hankesuunnitelmat ja pitkittäisi koulujen rakennustöiden alkamista.
Haapasaari tarkensi, että vaadittavat muutokset olisivat isoja ja työläitä.
Samoin kiisteltiin, montako tuntia koululaiset edes ovat koulussa päivässä ja voiko heidän olojaan verrata esimerkiksi hoivalaitoksiin, joissa asukkaat ovat ympäri vuorokauden.
Vihreät jäivät yksin
Lopulta valtuusto pääsi äänestämään, epäröityään ensin siitäkin, miten käytännössä pitäisi äänestää. Lopputulos oli kuitenkin selvä: Piispanlähteen koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaan äänin 42–9. Sisäilmaksi jäi siis tyydyttävä S3-sisäilma, eikä suunnitelmiin tehty muitakaan olennaisia muutoksia.
Vihreät jäivät kannassaan yksin. Puolue jätti valtuuston päätöksestä eriävän mielipiteen.
Arto Elo esitti, että hallituksen käsittelyssä hankesuunnitelmiin lisätystä maalämmöstä ja aurinkopaneeleista olisi luovuttu. Ei ole kannattavaa investoida kaksinkertaiseen järjestelmään, sillä rakennukseen on jo tulossa kaukolämpö. Hän ei kuitenkaan saanut edes omaa ryhmäänsä taakseen, ja ehdotus kaatui äänin 48–2, yksi tyhjä.
Valtuusto lisäsi yksimielisesti päätökseen Sanna Vauranojan (kok.) toimenpide-ehdotuksen, että laskelmissa huomioidaan uusimmat väestöennusteet. Syntyvyys alenee Suomessa niin nopeasti, että kasvavan Kaarinankin väestöennusteet saattavat olla ylimitoitettuja.
Teksti ja kuvat: Maria Kesti
Päivistä tuli uusi Pasi
Valtuustosalista löytyi maanantaina uusi kasvo: Kaarinan tuliterä kaupunkikehitysjohtaja Päivi Liuska-Kankaanpää , joka valittiin eläkkeelle jääneen Pasi Aromäen tilalle. Liuska-Kankaanpää oli valtuustossa ensimmäistä päivää töissä.
– Olen uusi Pasi, hän esitteli itsensä valtuustolle.
53-vuotias arkkitehti Liuska-Kankaanpää tuli Kaarinaan Porista Satakunta-liitosta, jossa hän oli alueiden käytön johtajana. Aromäen ja Kaarinan hän oppi tuntemaan Pöyry Oyj:ssä työskennellessään, jolloin hän suunnitteli Lintulan asemakaavaa Littoisissa.
– Eniten odotan nyt työskentelyä kasvavassa kunnassa. Kaarinahan on yksi niistä poikkeuksellisista kunnista Suomessa, joiden ennustetaan jatkossakin kasvavan, Liuska-Kankaanpää ihasteli Kaarina-lehdelle .
Hän on alun perin kotoisin Oulun läänistä Pyhäjärveltä ja asunut Turussa vuodesta 1996.
Liuska-Kankaanpää kertoo olevansa myös intohimoinen lukija ja laitesukeltaja, ja hän on sukellusaluksen kippari salolaisessa sukellusseurassa. Hänellä on yksi aikuinen poika.