Kuovinkadun päiväkodin pihalla Piispanristillä leikkii kourallinen lapsia. Sisällä rakennuksessa on autiota, sillä toiminta siirrettiin viime keväänä väistötiloihin sisäilmaongelman takia.
Vasta 30 vuotta vanha päiväkotirakennus on saamassa purkutuomion Valkeavuoren ja Hovirinnan koulujen tavoin.
Juuri eläkkeelle jäänyttä Kaarinan kaupunkikehitysjohtajaa Pasi Aromäkeä , entistä tilakeskuksen päällikköä Tapani Mellasta sekä entistä talousjohtajaa Risto Laaloa Kaarinan purkuvimma hirvittää.
– Tunnen Kaarinan kaupungin rakennuskannan työhistoriani puolesta hyvin. Puretut ja purkua odottavat rakennukset olisivat mielestäni kaikki olleet kohtuukustannuksin korjattavissa, Mellanen harmittelee.
Purkuvimma ei koske yksin Kaarinaa, vaan näkyy koko Suomessa. Kuntien ja yritysten omistamia 1970- ja 1980-luvun rakennuksia puretaan Aromäen mukaan ilman suurempaa julkista keskustelua.
– Rakennusten kertakäyttöisyyttä pidetään luonnollisena asiana. Itse näen, ettei talon purkaminen ja uuden rakentaminen voi olla ainoa tapa ratkaista ongelmia. Sitä ei kaupungin talouskaan kestä, hän toteaa.
Korjataan viat, ei koko taloa
Vastaiskuna purkubuumille Kaarinan leivissä työskennellyt kolmikko on perustamassa Kaarinan Rakennussuojeluyhdistystä. Yhdistyksen tavoitteena on puolustaa kunnostettavissa olevien rakennusten olemassa oloa ja tuoda purkamisen rinnalle muita vaihtoehtoja.
Esimerkiksi Kuovinkadun päiväkodin peruskorjaaminen olisi miesten mukaan purkamista järkevämpi vaihtoehto.
Teknisessä lautakunnassa esillä olleessa selvityksessä todetaan, että rakennuksen korjaaminen uutta vastaavaksi maksaa 3,5 miljoonaa euroa eli lähes yhtä paljon kuin uusi päiväkoti.
Aromäki ihmettelee, miksi vanha talo pitäisi korjata uudenveroiseksi.
– Miksi taloa ei korjata vain käyttökelpoiseksi? Teknisen lautakunnan esittelyn mukaan talon korjaaminen käyttökelpoiseksi maksaa vain 1,6 miljoonaa euroa, hän huomauttaa.
Hänen mukaansa peruskorjaamisen ajattelua on muutettava.
– Jos talossa on ovi rikki, ei sen takia tarvitse koko taloa korjata. Korjataan vain se, mikä on vialla, Mellanen säestää.
Liian modernit koulut
Koulujen purkamiset ovat osittain olleet seurausta nykyisestä sisäilmakeskustelusta tai ”hysteriasta”, kuten Mellanen ilmiötä kutsuu. Hänen mukaansa maallikot kuvittelevat, että ainoa tapa päästä eroon sisäilmaongelmista on purkaa koko rakennus. Hänen mukaansa mittavakin korjaaminen olisi ekologisempaa kuin uudisrakentaminen.
– Sisäilmaongelmaisen rakennuksen betonirunko voidaan riisua luita myöten paljaaksi uusiokäyttöä varten. Näin korjaamisesta tulee täysin läpinäkyvää, Mellanen havainnollistaa.
Kaarinassa rakennusten purkamista on perusteltu myös sillä, että uudisrakennukset vastaavat paremmin nykypäivän pedagogisia tarpeita, kuten ilmiöoppimista.
– Rakennuksen pitäisi kestää sata vuotta. Sinä aikana ehtii suuntaukset vaihtua monta kertaa, Aromäki huomauttaa.
Kirstunpohja näkyvissä
Kaarinan Rakennussuojeluyhdistykselle löytynee työnsarkaa, sillä purkubuumi uhkaa jatkua. Kuovinkadun päiväkodin lisäksi keskustelua on käyty esimerkiksi vanhan virastotalon Oskarintalon purkamisesta.
Miehiä huolettaa, miten kaupungin talous kestää purkuvimman.
– Mikäli sote-uudistus toteutuu nyt kaavaillulla tavalla, kuntien talous supistuu alle puoleen nykyisestä. Kaarinan taloudellinen liikkumavara kutistuu olennaisesti. Purkamisista aiheutuvat investoinnit ovat sadan miljoonan luokkaa ja aiheutuvat lyhyelle ajanjaksolle. Omia pääomia ei ole. Uhkana on, että veroprosentti nousee useilla yksiköillä, Laalo ennustaa.
Taloudellisen huolen rinnalla on ekologinen huoli, sillä sementin valmistaminen on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä maailmalla. Betonin valmistamiseen tarvittava hiekka kuskataan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sadan kilometrinkin takaa.
– Rakennuksen perustukset ja betonirunko ovat kulumattomia rakennusosia. Energiaa ja luonnonvaroja säästyisi, jos olemassa olevat betonirungot ja -rakenteet käytettäisiin uudelleen, Mellanen toteaa.
