Kaarina-talon aulatiloissa oli viikko sitten mahdollista luoda katsaus Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden tämänhetkiseen tilanteeseen. Kaarina-talolla yleisöä kiinnosti ensi sijassa Salo–Kupittaa-väli ja erityisesti mahdollinen Piikkiön oikaisu.
Mikäli kaksoisraide toteutuu, muutamia kiinteistöjä joudutaan Piikkiössä purkamaan radan tieltä, riippumatta siitä, rakennetaanko oikaisu vai ei.
Jos Piikkiön oikaisu toteutuu, kukaan ei vielä tiedä, puretaanko vanha ratalinjaus vai jääkö se odottamaan esimerkiksi paikallisjunaliikenteen uutta tulemista.
Varsinais-Suomen maakuntakaavassa on varaus rataoikaisua varten. Jos kaavan mukaiseen oikaisuun päädytään, jää vanhaa ratalinjausta pois käytöstä 11 kilometrin verran.
Rataoikaisut lyhentäisivät matkaa Turusta Saloon vain parin kilometrin verran. Uuden raidegeometrian ansiosta junien ajonopeutta pystyttäisiin kuitenkin lisäämään. Parhaassakin tapauksessa ajallinen säästö jäisivain muutamaan minuuttiin.
Ellei oikaisua tule, vaan kaksoisraide toteutuu nykyisen ratalinjauksen mukaisesti, uusi kiskopari tulee Piikkiössä nykyisen kiskoparin eteläpuolelle.
Suunnittelu vasta alussa
Meneillään on vasta alkuvaiheen suunnittelu, eikä täsmällistä tietoa Kaarina-talolla ollut vielä tarjolla. Niinpä kaksoisraidetta ja ratalinjausta koskevia karttalehtiä tarkasteltiin tilaisuudessa pikemminkin uteliaina kuin tunnekuohujen vallassa.
Positiiviseksi seikaksi koettiin se, että kaikilla paikallaolijoilla oli mahdollisuus kertoa näkemyksensä ratalinjauksista ja hankkeesta. Samalla Väyläviraston väki sai arvokasta tietoa radanvarren asutuksesta, ympäristöstä, luonnosta ja virkistyskäytöstä.
– Yleisöltä tuli runsaasti hyviä vinkkejä, iloitsee Väyläviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpää .
– Meillä on Väylävirastossa sellainen periaate ja näkemys, että asukkaat ovat oman alueensa parhaita asiantuntijoita.
Monet ihmisten ja ympäristön kannalta olennaiset yksityiskohdat ratkaistaan vasta ratasuunnitteluvaiheessa. Silloin määritetään radan tarkka sijainti, tarvittavat alueet, risteykset ja kulkuyhteydet, sekä haittojen torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten esimerkiksi meluntorjunta.
Syksyllä taas yleisötilaisuuksia
Heidi Mäenpää, mistä seikoista Kaarina-talon tilaisuudessa oltiin eniten kiinnostuneita?
– Kaikki paikalle saapuneet eivät olleet radanvarren asukkaita, mutta he, jotka olivat, kaipasivat tietoa lähinnä siitä, miten kaksoisraide tulisi vaikuttamaan heidän asumiseensa ja olemiseensa. Myös nykyisen radan kohtalo – jos rataoikaisu toteutuu – tuntui kiinnostavan monia.
Ensi syksynä – jolloin hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) arviointiselostus tulee nähtäville – järjestetään yleisötilaisuudet kaikissa nopean junayhteyden varren kunnissa, myös Kaarinassa.
Valtion budjetista on vuosille 2017–2020 myönnetty määrärahoja Helsinki–Turku-välin nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun 40 miljoonaa euroa.
Teksti ja kuvat: Perttu Hemminki
