Kuusiston kartanossa alkoi uusi aikakausi

0
Merja Markkula on astumassa syrjään, ja ensi kesänä taidekartanosta huolehtivat Anne ja Risto Ala-Kaila. He olivat haastatteluhetkellä olleet muutaman päivän kaarinalaisia. Anne muutti lapsuudenmaisemiinsa Littoisista Turun vuosien jälkeen, Risto on alun perin Helsingistä.

Kuusiston kartanon ohi kävelleet ovat viime viikkoina hätkähtäneet. Mitä kartanonmäellä oikein tapahtuu?

Puita ja pusikkoa on kadonnut valtavia määriä. Kartanolta näkee merelle, ja tammilehto näyttää tammilehdolta eikä tiheältä korvelta. Kartano on maalattu, ja sen ikkunanpuitteita on uusittu.

– Ja jopa tietä on kunnostettu! kehaisee Merja Markkula .

Tosin toistaiseksi tietä on kunnostettu vain Senaatti-kiinteistöjen omistama osuus eli parkkialueelta kartanolle. Kartanolta linnanraunioille vievä tie on yhtä kuoppainen kuin aiemminkin. Markkulan sanoin Metsähallitus, joka omistaa kyseisen tieosuuden, vielä miettii asiaa.

Merkittävin muutos taidekartanon kannalta näkyy tulevana kesänä: seitsemän kesää kartanossa näyttelyitä järjestänyt Markkula vetäytyy syrjään, ja ensi kesän näyttelystä vastaavat Anne ja Risto Ala-Kaila.

Avoin kutsu kaarinalaisille



– Täällä on kaikki: upea historiallinen paikka, luonto, maisemat ja tilaisuus tehdä taidetta. Tämä on meille hieno mahdollisuus, ihastelee Risto Ala-Kaila.

– Täällä taideteokset avautuvat harmonialle ja virkistäytymiselle.

Hän on muusikko, musiikkipedagogi ja musiikinohjaaja. Anne on kuvataiteilija ja taideilmaisun ohjaaja.

Pariskunta pitää kesällä taidenäyttelyä kartanossa kuten Markkulakin: ilman palkkaa.

Erona aiempiin kesiin näyttelyitä on vain yksi. Lisäksi Ala-Kailojen monitaiteinen tausta tulee näkymään kesän ohjelmassa.

– Teoksiin pääsee tutustumaan esimerkiksi liikkeen ja äänen avulla, Anne kuvailee.

Luvassa on metsätapahtumia, konsertteja, performansseja ja filosofisia keskusteluja.

Ohjelmaa ei vielä ole täysin päätetty, eikä sitä kokonaan etukäteen lukkoon lyödäkään.

– Tänne saa tulla myös spontaanisti järjestämään tapahtumia. Toimintahan täällä on innostusvetoista. Toivomme todella, että kaarinalaiset ottavat avoimen kutsun vastaan ja tulevat kartanoon toteuttamaan itseään, Risto painottaa.

Annen maalauksia oli viime kesänä Kuusiston Taidekartanon näyttelyssä. Kun niille valikoitiin paikkaa, kartanon valo tuntui saavan ne erityislaatuisella tavalla hehkumaan.

– Olin pitkään miettinyt, kenet voisin pyytää jatkamaan työtä. Kartano teki sitten päätöksen puolestani, Markkula nauraa.

– Nämä kaksi ihmistä jakavat saman palon kuin minä!

Naakanpesiä poistettiin monta metriä



Kartanon käytännön muutostöistä ovat vastanneet Senaatti-kiinteistöt ja Museovirasto.

Savupiipuista on poistettu naakanpesiä monta metriä, ja piippuihin on laitettu verkot tulevien naakkojen varalle. Ilmanvaihtoräppänöitä on lisätty. Syreenimajat ja pähkinäpensasaidanne kunnostetaan. Uusia penkkejä rakennetaan. Omena-, kirsikka-, luumu- ja päärynäpuita hoidetaan.

– Tänne tehdään jasmikeaidanne, ruusuja lisätään, viimeisen everstin keinu kunnostetaan. Kartanon puutarhaa tien molemmin puolin kunnostetaan, ja sitä tulee hoitamaan puutarhuri. Puutarhasta on löytynyt humalaa, kärhöä, marjapensaita, Markkula luettelee.

Vaikka Markkula ei ensi kesänä vastaa näyttelystä, hän ei karkaa kartanosta kokonaa. Hän pysyy edelleen kartanon asioiden koordinoijana ja Taidekartano-yhdistyksen puheenjohtajana.

Markkula on viettänyt Kuusiston kartanossa seitsemän viimeistä kesää. Käyköhän aika ensi kesänä hänelle pitkäksi?

– Ei varmasti, Markkula nauraa.

– Aion uneksia. Ja aion tehdä taidetta ja nauttia lastenlapsista. Ehkä otan itselleni lampaita.

Taidekartanon avajaisia vietetään kesäkuun alussa. Näyttely on auki elokuun alkuun saakka.

Taidekartanon teoshaku nyt käynnissä



Kuusiston taidekartanon ensi kesän näyttelyn teoshaku on nyt käynnissä ja jatkuu helmikuun loppuun saakka. Teemana on tällä kertaa metsä.

– Suomen metsät elävät kriittisiä aikoja, miettii Anne Ala-Kaila.

– Hakkuut ovat laajoja, ikimetsiä häviää, lajisto köyhtyy. Toisaalta metsien ikiaikaisuus antaa perspektiiviä nykyhetkeen. Oleminen metsässä vaikuttaa meihin monella tasolla ja antaa moniaistisia kokemuksia.

Näyttelyyn haetaan teoksia, jotka kertovat kohtaamisista metsän kanssa. Ehdottaa voi yhtä tai useampaa teosta, sekä sisälle että ulos.

Ulkoteosten on myötäiltävä maanpintaa, sillä maastoa ei saa kaivaa tukirakenteita varten.

Näyttelytilasta ei peritä vuokraa, eikä teoksille makseta näyttelykorvausta. Myydyistä töistä peritään provisio.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of