Kirjoitan ruoan ikuisesti o:lla enkä kestä alkaa tekemään -muotoa. Ihan sama että sallittiin, väärin on! Ihmiset ovat yhtäkkiä alkaneet kirjoittaa päivämäärät ilman kuukauden perään tulevaa pistettä. Pääni räjähtää, jos se joskus sallitaan osaksi yleiskieltä.
Tällainen ajattelu ei sovi kielitieteilijälle. Normien tarkoitus on suojella viestiä väärinymmärryksen mahdollisuuksilta, ei estää kieltä kehittymästä. Kehittyvä kieli on elinvoimainen kieli, eikä suomen kieli kuulemma suinkaan ole rappioitumassa. Somekommentteja lukiessa ei tunnu siltä.
Facebookissa minua vastaan tulee yhä useammin kummallinen ja kauhea kenellä kiinnostaa -muoto. Kenellä kiinnostaa jotkut bb-julkkikset? Toinen vertani säännöllisesti kiehuttava ilmaus on raivostuttava oliko se mikä -kysymyslauseväännös. Oliko se mekko minkä värinen? Ja vanha kunnon enään vasta sattuukin kielenrakastajan sieluun.
Haluan suojella suomen kieltä kaikelta paitsi itseltäni. Keksin jatkuvasti uusia sanoja kuvatakseni paremmin jotakin asiaa. Kuka minulle antoi luvan tällaiseen kaaoskäytökseen? Viimeisin käyttämäni omituisuus oli räpylöidä-verbi, jota käytin kuvaamaan huonoa tanssitekniikkaani: Mä vaan räpylöin menemään jäykkien nilkkojeni kanssa.
Mia Markki
