Esimerkiksi torstaina Kaarinan lukion draamaryhmäläiset valmistivat Runo-Kaarina-esityksen näyttelijä Jussi Lankosken ohjauksessa.
– Esityksestä tuli valtavan hieno, ja lukiolaiset tekivät tosissaan töitä useita tunteja. Juuri tästä tässä festivaalissa on kysymys: runoista ja sanataiteesta ylipäätään kiinnostutaan, ja ne tulevat rikastuttavaksi osaksi omaa arkea ja tekemistä, Leino kuvailee.
Esitykset vetivät hyvin väkeä, ja yleisö osallistui innokkaasti myös paneelikeskusteluun rytmistä.
– Tästä on hienoa jatkaa ensi vuoden suunnitteluun!
Sisko, en halua uskoa,
en pysty ymmärtämään
ihossani kireä kuori
puristaa sisällä ja sisältä
se puskee kyynelvirtaa
se elää sinun elämääsi
aivoissani värisee
ei muuta
miten enää elät?
pystytkö hyväksymään
syntymättömän lapsesi
syntymättömyyden
(Marita Kantolan runo Pöytälaatikkorunoilijoiden aamukahveilla Kaarinan kirkossa)
