– Kun olin pieni, meillä maalla meni kaikki kiertoon, kertoo 62-vuotias Teija Lääveri-Holkeri nostaessaan metalliroskapusseja autosta.
– Kaikki ruuantähteet menivät kanoille, vaatteista tehtiin matonkuteita tai niitä pienennettiin lapsille sopiviksi. Napit ja vetoketjut otettiin vaatteista talteen. Paperi poltettiin. Muovia ei silloin oikeastaan ollutkaan – tai olihan apulantasäkkejä. 4H-kerho keräsi niitä.
30–45-vuotialla, joita Kaarina-lehti jututti Katariinan kierrätyspisteellä, kokemukset olivat tyystin toisenlaiset.
– Eipä taidettu lapsena mitään kierrättää. Olisikohan paperia kerätty, muistelee 39-vuotias Ville Mäki tuodessaan muoviroskia.
Samaa kommentoivat Kati Välikangas, Ville Tammilehto, Anssi Virta ja Jenni Kankaanpää. Siinä missä kuusikymppiset nykyään palaavat lapsuuden tapoihin, nelikymppiset ovat opetelleet kierrättämisen uutena.
Uusin jätelaji, jota Katariinan kierrätyspisteeltä tavoitetut olivat alkaneet kierrättää, oli lähes kaikilla muovi. Anssi Virralle uusi tuttavuus oli edellisessä taloyhtiössä ollut biojäte.
Kaarinassa on kohtalaisen helppoa kierrättää jätteitä, vaikka kierrätyspisteiden määrä onkin vähentynyt. Papereista, kartongista, metallista ja lasista pääsee kätevästi eroon kauppareissulla. Tätä mieltä olivat Kaarina-lehden jututtamat kierrättäjät Katariinan pisteellä.
– Muovipakkausten keräyspisteitä saisi kyllä olla tiheämmin, lähes kaikki kommentoivat.
Muovinkeräyspisteitä toivoivat useimmat myös sosiaalisessa mediassa, jossa Kaarina-lehti kyseli ajatuksia Kaarinan kierrätysmahdollisuuksista.
Kodin kierrätettävät jätteet voi viedä LSJH:n tai Ringin kierrätyspisteille. Kaarina-lehti kysyi LSJH:lta ja Ringiltä kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet kaarinalaisia. Kysymyksiä ja vastauksia löytyy tällä viikolla lehden nettisivuilta.
LSJH on kuntien omistama, ja sen pisteillä kerätään lasi- ja metallipakkauksia sekä paperia. Ringin pisteillä kerätään myös kartonkia ja joillakin pisteillä muovipakkauksia. Rinki on kaupan ja teollisuuden liittojen omistama.
Teksti ja kuvat: Maria Kesti
