Turkulaispoliitikko vaatii Kaarinaan ruotsinkielistä yläkoulua

0
Erica Forsell, Elma Dahlblom, Jerry Seppälä ja Kasper Toivonen siirtyvät ensi syksynä Hovirinnan parakeista Turkuun ruotsinkieliseen yläkouluun. Yläkouluun siirtyminen jännittää, sillä kuusi vuotta alakoulussa yhdessä opiskellut luokka hajoaa. Turussa on vastassa uudet naamat ja tilat. Jos nelikolla olisi mahdollisuus valita, he kävisivät mieluummin yläasteen kotikunnassaan.

Turun kaupunginvaltuusto keskusteli viime viikolla, saavatko Kaarinassa asuvat ruotsinkieliset lapset käydä myös jatkossa yläkoulua Turussa.

Kaarinan ruotsinkielisessä koulussa Hovirinnassa, S:t Karins svenska skolanissa, tarjotaan opetusta 1.–6. luokkalaisille. Kaarinassa ei ole kuitenkaan omaa ruotsinkielistä yläkoulua, vaan valtaosa ruotsinkielisistä lapsista siirtyy yläasteelle Turkuun.

– Kaarinan ruotsinkielisen oppilaiden koulupolun jatko on Turussa S:t Olofsskolanissa. Kyseessä on kuntien yhteistyöhön perustuva järjestely, jota Kaarina ja Turku ovat toteuttaneet hyvässä yhteistyössä, Kaarinan vs. johtava rehtori Emmi Virtanen avaa.

Turun kaupunki selvittää kaupunginvaltuutettu Nicke Wulffin (r.) aloitteesta, pitäisikö S:t Olofsskolanissa rajoittaa ulkopaikkakuntalaisten ottamista kouluun. Wulffin mukaan koulun tilapulaa helpottaisi, jos ulkopaikkakuntalaiset saisivat opetusta omissa kotikunnissaan. Tällä hetkellä koulussa opiskelee noin sata ulkopaikkakuntalaista, joista 76 on kaarinalaisia.

Wulff itse työskentelee Turun ruotsinkielisen Cygnauksen koulun rehtorina.

Kotikuntakorvaukset lähes miljoonan


Kaarinassa on puhuttu aika ajoin ruotsinkielisen yläkoulun rakentamisesta, mutta konkreettisia suunnitelmia ei ole tehty. Edellisen kerran asiaa selvitettiin loppuvuodesta 2017.

– Tuolloin todettiin, ettei realistisia mahdollisuuksia oman ruotsinkielisen yläkoulun rakentamiselle ole, koska ikäluokat ovat niin pieniä. Esimerkiksi todellisen valinnaisuuden toteutuminen yläkoululaisen opinnoissa ei toteutuisi. Lisäksi aineenopettajien opetustuntimäärät jäisivät varsin alhaisiksi, Virtanen perustelee.

Tähän asti Turussa on Virtasen mukaan suhtauduttu myönteisesti kaarinalaisten lasten opettamiseen, eikä tiedossa ole, että koulun kanta olisi muuttunut.

– Turussa on painetta tilojen osalta, ja siksi asia nousee keskusteluun, hän rauhoittelee.

Valtio maksaa Turun kaupungille korvausta opetuksen järjestämisestä.

Lisäksi Kaarinan kaupunki maksaa oppilaistaan kotikuntakorvausta, mikä tarkoittaa opetuksen järjestämisestä koituvien kulujen korvaamista. Korvaus on Virtasen mukaan yhtä yläkoululaista kohti noin 10 500 euroa eli ruotsinkielisten oppilaiden osalta kaikkiaan reilut 800 000 euroa.

Kaarinan kaupunki maksaa myös oppilaiden koulukuljetuksen.

Oppilasmäärä nousussa


Kaarinalainen kaupunginvaltuutettu Åsa Gustafsson (r.) kertoo, että puoluetoverin valtuustoaloite yllätti hänet.

– Valtuustoaloite tuli pienenä yllätyksenä. Turku kun on ollut kovin halukas ottamaan meidän ruotsinkieliset yläkoululaisemme vastaan jo vuosikymmenten ajan, hän perustelee.

Maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa Gustafsson tiedusteli, miten Turussa pystytään vastaamaan kasvavaan oppilasmäärään.

Kaarinan ruotsinkielisessä alakoulussa opiskelee 184 lasta, mutta oppilasmäärän ennustetaan nousevan. Tänä syksynä 1. luokalla aloitti 42 ruotsinkielistä oppilasta, mikä on enemmän kuin vuosiin.

– Perusperiaate tulisi olla, että lapsi ja nuori saa käydä peruskoulunsa omassa kotikaupungissaan lähikouluperiaatteella. Kaarinalaisille ruotsinkielisille yläkoululaisille se ei ole koskaan ollut mahdollista, Gustafsson huomauttaa.

– Nykyisen alakoulun oppilasmäärä kasvaa vuosi vuodelta. Hovirintaan valmistuva uudisrakennus voi houkutella taas lisää uusia ruotsinkielisiä lapsiperheitä Kaarinaan, hän jatkaa.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of