Kaarinan kouluissa vain kourallinen oppilaita: ”Jos nuoriso kokoontuu iltaisin, koulujen sulkeminen on turhaa”

0
Kolmasluokkalainen Emilia ja neljäsluokkalainen Susa kaipaavat jo takaisin kouluun. Heillä on ikävä erityisesti kavereita ja opettajia. Äiti Saija-Maria Johansson jännittää, miten etäopiskelu sujuu niinä päivinä, kun hän on töissä.

Kaarinan kouluissa oli viime viikolla paikalla noin 180 oppilasta  – siis vain noin viisi prosenttia kaikista perusopetuksen piiriin kuuluvista. Suurin osa kaarinalaisperheitä on pitänyt myös 1.–3.-luokkalaiset lapsensa kotona.

Kuusistolaisessa Johanssonin perheessä etäopiskelua on takana nyt viikko. Ammattikoulua käyvän esikoisen lisäksi kotona opiskelevat perheen kolmas- ja neljäsluokkalaiset tytöt. Perheen nuorin lapsi on perhepäivähoidossa.

Aluksi tytöt olivat innoissaan etäopiskelusta.

– Kun oltiin oltu ensimmäinen aamu kotona, kaikki halusivat jo takaisin kouluun. Tällä viikolla selviää, mikä on pelin henki oikeasti, kun tytöt jäävät tänne keskenään ja minä joudun menemään töihin, vuorotyötä tekevä äiti Saija-Maria Johansson jännittää.

Hän arvelee, että lähihoitajaksi opiskeleva esikoinen hyötyy etäopiskelusta, sillä hänen luokassaan on ollut huono työrauha. Tällä viikolla hän on kuunnellut luentoja kotona videoyhteyden välityksellä.

Neljäsluokkalaiselle Susalle opettaja lähettää joka aamu tehtävät, ja päivä etenee lukujärjestyksen mukaan. Kolmasluokkalainen Emilia saa tällä viikolla koulusta tabletin käyttöönsä, mikä helpottaa etätyöskentelyä.

– En ole huolissani, etteikö hän selviäisi tehtävistä. Ennemminkin ongelmana on, että hän tekee tehtävät nopeasti pois alta ja sen jälkeen tylsistyy täällä.

Nuoret kuriin

Kaarinan vs. johtavan rehtorin Emmi Virtasen mukaan tavoitteena on, että lapset noudattaisivat myös kotona opiskellessaan normaalia työjärjestystä. Hän pitää tärkeänä, että lasten elämä jatkuu mahdollisimman tavallisena poikkeustilasta huolimatta.

– Sitten, kun tämä on kestänyt viikkoja, on tosi tärkeää, että lapsilla on päivässä jokin rytmi. Mennään illalla ajoissa nukkumaan ja herätään aamulla aamupalalle, pestään hampaat, puetaan vaatteet, ja sitten alkaa koulu, Virtanen kuvailee.

Kaarinassa opettajat työskentelivät kouluilla vielä viime viikon. Eilisestä alkaen opettajilla on ollut mahdollisuus etätyöskentelyyn, mutta he ovat silti päivittäin oppilaiden tavoitettavissa.

– Ei voida missään nimessä ajatella, että opettaja antaa vain tehtävät. Se olisi hyvin suppea tulkinta koulunkäynnistä. Meidän täytyy miettiä, miten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, oppimisesta ja kasvusta voitaisiin mahdollisimman hyvin huolehtia tällä hetkellä. On selvää, että korjaavien palveluiden tarve tulee kasvamaan kaikissa kunnissa, Virtanen ennustaa.

– Lapset ovat yhtäkkiä siinä tilanteessa, että tuttu ja turvallinen kaveriporukka on hajallaan ja opettaja jossakin muualla. Se, että tehtävät annetaan joka aamu ja opettajaan ollaan yhteydessä päivittäin, on tässä tilanteessa erityisen arvokasta, hän jatkaa.

Perheet ovat sopeutuneet Virtasen mukaan etäopiskeluun hienosti. Tällä hetkellä huolta aiheuttavat lähinnä Kaarinassa iltaisin kokoontuvat nuoret.

– Koulupäivä ollaan kotona, mutta vapaa-ajalla nuoret saattavat kokoontua isoilla lösseillä. Kannustaisin perheitä löytämään omille nuorille muita tapoja pitää yhteyttä kavereihin. Jos meillä on 20–30 nuorta samassa paikassa, koulujen sulkeminen on turhaa, Virtanen muistuttaa.

Koulut kiinni ehkä koko kevään

Tämänhetkisen tiedon mukaan koulut pysyvät kiinni ainakin huhtikuun puoliväliin saakka, mutta Virtasen mukaan kunnissa varaudutaan siihen, että koulusulku jatkuu pidempään.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että vasta sadan päivän koulujen sulkemisella on vaikutusta tällaiseen epidemiaan. Tämä tarkoittaisi loppukevättä.

Miten oppilaiden osaamista ja työskentelyä arvioidaan etäopetuksessa? Järjestetäänkö kokeita? Nämä kysymykset ovat Virtasen mukaan toistaiseksi epäselviä.

– Odotamme opetushallitukselta lisää ohjeita. Jos sulku jatkuu koko kevään, meille tulee tehtäväksi myös perusopetuksensa päättävien 9. luokkalaisten arviointi tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Koulusulun pitkittyminen näkyy Virtasen mukaan varmasti lasten osaamisessa ja oppimisessa.

– Kyllä siihen on varauduttu. Kouluissa tehdään sitten jälkikäteisesti töitä ja tarjotaan esimerkiksi tukiopetusta. Meillä on ammattitaitoiset opettajat, jotka osaavat suunnitella tukitoimet niitä tarvitseville.

Vanhemmat: olkaa armollisia

Johanssonin perheessä koronavirus ei pelota, mutta harmittaa ja tuskastuttaa sitäkin enemmän. Saija-Maria Johansson näkee tilanteessa myös positiivisia mahdollisuuksia.

– Normaalissa arjessa yhteistä aikaa on vähän, kun lapset ovat iltaisin harrastuksissa ja itse teen vuorotyötä. Nyt on pakko seisahtua ja viettää aikaa perheen kesken. Voi olla, että tämä tulee yhdistämään meitä.

Emmi Virtanen toivoo, että vanhemmat olisivat haastavassa tilanteessa armollisia itselleen.

– Varmasti kaikki ymmärtävät, ettei töiden tekeminen lasten kanssa ole samanlaista kuin työpaikalla aikuisten kesken. Toivon, etteivät vanhemmat vaatisi itseltään liikaa.

Luokka pitää yhteyttä liitutaulun avulla: ”Käyn lukemassa oppilaiden viestejä monta kertaa päivässä”

Jos tilanne on kummallinen oppilaille, se on sitä myös opettajille. Valkeavuoren koulussa työskentelevän Aino Niemen oppilaista osa käy tällä hetkellä koulussa normaalisti ja osa on etäopetuksessa. Hän toimii kakkosluokan luokanopettajana ja opettaa lisäksi englantia nelosluokkalaisille.

– Haastavinta on ollut se, että tämä tilanne tuli niin yllättäen. Opettajat ovat joutuneet viikon aikana omaksumaan nopeasti uutta tietoa ja mukauttamaan omia työtapojaan, Niemi kuvailee.

Eri kunnissa on erilaisia työtapoja etäopetuksen suhteen. Kaarinassa etäopetusta helpottaa se, että kaikilla 4.–9.-luokkalaisilla on koulun puolesta omat laitteet. Opettajia on ohjeistettu lähettämään tehtävät vähän ennen oppitunnin alkua, jotta oppilaiden päivä etenisi normaalin koulupäivän mukaan.

Pienemmille oppilaille tehtävät lähetetään edellisenä päivänä, jotta vanhemmilla on aikaa tutustua niihin ja ohjeistaa niiden tekemisessä.

– Oma työmääräni on ollut paljon suurempi verrattuna normaaliin viikkoon, mutta opettajana olen tottunut siihen, että viikot ovat vaihtelevia. Uskon, että työmäärä kevenee, kun tähän tulee rutiinia, Niemi arvelee.

”Kyllä tästä selvitään”

Opettajien suurin huoli on, että poikkeustilanne jatkuu pitkään.

– Aikuisellekin on tosi iso juttu joutua rajaamaan sosiaalisia suhteita, mutta lapselle se on vielä vaikeampaa. Lapset todella tarvitsevat sosiaalista kanssakäymistä, enkä ole vielä löytänyt tapoja korvata sitä digitaalisesti, Niemi kuvailee.

Niemi pitää yhteyttä oppilaisiin puhelimitse ja Padlet-sovelluksen avulla. Hän on luonut sinne omalle luokalleen virtuaalisen liitutaulun, jonne oppilaat voivat kirjoittaa kuulumisiaan ja kysellä tehtävistä.

– Käyn lukemassa oppilaiden viestejä monta kertaa päivässä. Ne tuntuvat piristävältä. Näen, että Padlet-seinä pitää yllä luokan ryhmähenkeä. Oppilaat näkevät, että kaverit ovat samassa tilanteessa ja tekevät samoja tehtäviä, Niemi kertoo.

Niemen olo oli ensimmäisen poikkeusviikon jälkeen kaikesta huolimatta toiveikas.

– Olen toiveikkain mielin, että kyllä tästä selvitään. Olen saanut paljon tukea työkavereilta. Ei ole yksinäinen olo, vaikka oma luokka onkin osittain muualla. Erityisen mukavalta tuntuu, että oppilaiden vanhemmilta on tullut paljon positiivista palautetta ja kannustavia viestejä.

Leave a Reply

  Subscribe  
Notify of