”Koillisväylä on veneilijöille musta aukko”– Airistolta pääsee Hankoon vaihtoehtoista reittiä, jonka satamissa ei ole ruuhkaa

0
Karttaan on merkitty punaisella Koillisväylä satamasta satamaan. Kartassa sinisellä on tunnetumpi veneilyreitti Airistolta Hankoon. Reitit ovat toimituksen piirtämiä ja suuntaa antavia, eikä niissä ole huomioitu mahdollisia kiviä tai karikkoja.

Kysymys veneilijöille: mitä kautta veneilisit Hangosta Airistolle? Matildan Meriseuran kommodori Pasi Pyysiäinen uskoo, että suurin osa veneilijöistä valitsee Kemiönsaaren eteläpuolelta Kasnäsin ohi kulkevan reitin.

Harva tietää, että on olemassa toinenkin väylä, jonka varrella on monta käymisen arvoista satamaa. Se lähtee Hangosta ja kiertää Kemiönsaaren toiselta puolelta Förbyn ja Mathildedalin kautta Airistolle. Reitin varrella sijaitsevat myös Bromarvin, Kalkholmenin ja Villa Wolaxin satamat.

– Koillisväylä on musta aukko veneilijöille. Jos juttelen 40 veneilijän kanssa, heistä ehkä yksi on mennyt tämän väylän. Suurin osa ei tiedä siitä ollenkaan, yli 30 vuotta veneilyä harrastanut Pyysiäinen kertoo.

Kartalla Koillisväylä näyttää kapealta ränniltä. Maileja kertyy enemmän kuin Kemiönsaaren eteläpuolelta mentäessä, mutta reittinä Koillisväylä on huomattavasti suojaisempi. Pyysiäinen vakuuttaa, että vettä on riittävästi myös purjehtijoille.

– Ympäri pääsee vaikka laivalla. Ainoa rajoittava tekijä on Sauvon silta, jonka korkeus on 16 metriä. Sen sijaan Strömman silta ei tuota mitään ongelmaa, sillä se avataan kauko-ohjauksella.

”Missiona nähdä kotisatama täynnä”


Pyysiäinen ja satamayrittäjät esittelivät Koillisväylää helmikuussa venemessuilla Helsingissä. Veneseuralla ja yrittäjillä on yhteinen tavoite tehdä Koillisväylää ja sen varrella olevia palveluja tunnetuksi veneilijöille.

Mathildedalissa on Pyysiäisen mukaan yksi Saaristomeren suurimmista satamista, mutta se on kesäisin valitettavan tyhjä. Viereiseen Bromarvin satamaan on investoitu Euroopan Unionin tuella noin 1,5 miljoonaa euroa.

– Minulla itselläni ei ole mitään taloudellisia intressejä. Ainoa missioni on, että haluaisin nähdä joskus oman kotisatamani täynnä, Pyysiäinen toteaa.

– Uskon, että tämä on palvelus myös veneilijöille. Veneilijät laittavat aamulla kuudelta kellon soimaan saadakseen paikan seuraavasta satamasta. Samaan aikaan meillä on hienoja satamia, joista veneilijät eivät tiedä mitään.

Villa Wolax avaa ovensa veneilijöille


Yhtenä satamana Koillisväylän varrella esittäytyy kaarinalainen Villa Wolax. Yrittäjä Tino Aaltosen mukaan satamapalvelut ovat ensi kesänä ensimmäistä kertaa virallisesti auki veneilijöille.

Aaltosen mukaan ensimmäiset veneilijät löysivät sataman jo viime kesänä kesäravintolan ansiosta.

– Pidimme viime kesänä koeluontoisesti kesäravintolaa heinäkuun ajan. Se oli niin suosittu, että tulevana kesänä ravintola on auki kesäkuusta elokuuhun.

Satamassa on Aaltosen mukaan 26 vierasvenepaikkaa, joista kymmenkunta on poijukiinnityksellä. Loput ovat ankkuripaikkoja. Villa Wolaxin läheisyydessä ovat 11 ja 15 metrin korkuiset Kuusiston sillat, mutta purjeveneilijät pääsevät perille myös toista kautta.

Kokous- ja juhlapalvelut ovat edelleen Villa Wolaxin pääasiallinen elinkeino. Satamapalveluita aiotaan kehittää pikkuhiljaa.

– Laiturilla on veneilijöitä varten vesipiste ja sähköt. Heinäkuussa myös suihkut ja vessat ovat veneilijöiden käytössä. Sauna lämpenee tilauksesta.

Teksti: Heinimaija Hirvonen