”On Piispanristin aika lähteä elämään uutta elämää”

0
Kaarinan kaupunki järjestää säännöllisesti yrittäjien aamukahveja. Tällä kertaa paikalle tulivat muun muassa (kuvassa vasemmalla) Sari Suni POP Pankista, Johanna Saarinen Painolasta ja (oikealla) Laura Karlsson Scale Up Oy Ltd -yrityksestä. Pöydän päässä on Kaarinan yleiskaava-arkkitehti Kaisa Äijö.

Tuhansia uusia asukkaita ja uusia kerrostaloja. Teollisuustonttien määrä Piispanristillä vähenee, ja maat osoitetaan asunnoille ja kaupalle. 110-tielle aiotaan uutta liikennevaloristeystä. Piispanristin lammesta tehdään piispanristiläisten vapaa-ajan keidas.

– Piispanristin maankäyttö ja käyttötarkoitus on muuttumassa 10–20 vuodessa olennaisesti, luonnehti Kaarinan yleiskaava-arkkitehti Kaisa Äijö lounaskahvila Piispanhelmessä perjantaina.

Hän esitteli Piispanristin tulevaisuutta Kaarinan kaupungin järjestämillä yrittäjien aamukahveilla.

– Nyt on Piispanristin aika lähteä elämään uutta elämää, hän ynnäsi.

Piispanristi on ollut vanhastaan teollisuudelle osoitettu kulmakunta, mutta teollisuus saa nyt väistyä asuntojen ja toimitilojen tieltä.

Ajetaanko teollisuusyritykset pois?

Hartwall lähti Kaarinasta jo vuonna 1995, mutta Piispanristillä sijaitsee tällä hetkellä edelleen useita aktiivikäytössä olevia teollisuusrakennuksia.

– Tämä oli meille yllätys, että olemme osa väistyviä toimintoja, kommentoivat Pekka Virtanen ja Päivi Lehtovaara aamukahveilla.

He työskentelevät 110-tien pohjoispuolella Nuolikadulla Aimo Virtanen Oy:ssä, joka on metallialan yritys. Yritys on ollut Piispanristillä neljäkymmentä vuotta.

– Raskasta liikennettä kulkee jatkuvasti meille, ja kaasusäiliömme pitävät myös yöllä ääntä, Virtanen selittää.

Heidän yrityksensä lähelle suunnitellaan kuitenkin nyt kerrostalokortteleita.

Äijö vastasi, että muutosvaiheesta tulee aina haastava: se, miten sovitetaan olemassaolevat toiminnot uusiin suunnitelmiin eli asuntojen lisäämiseen.

– Lähtökohta joka tapauksessa on, että alueen nykyisten toimintojen tulevaisuus turvataan. Lisäksi voi mennä vuosikymmeniä, ennen kuin tämänhetkiset suunnitelmat lopullisesti toteutuvat, hän kommentoi.

Piispanristin pohjoisosiin jätetään joka tapauksessa tilaa teollisuudelle, ja sen alueen reunamilla sijaitsee myös Aimo Virtasen tehdas.

Tavoitellaan kaupunkimaista näkymää

Kairiskulmalla ja Poikluomassa oli aiemmin useita lampia, mutta moni niistä on täytetty. Tällainen kohtalo ei ole odottamassa Kairiskulmantien ja Poikluomantien kulmauksessa sijaitsevaa suurta lampea.

Lampi on tulossa kaupungin omistukseen, ja siitä kunnostetaan piispanristiläisille virkistysalue.

Veikko Lepistö , joka oli myös tullut kuuntelemaan yrittäjäkahveille, toivoi, että kerrostaloja ei rakennettaisi aivan lampeen kiinni.

– Lammen ympäristöstä saisi samantapaisen miljöön kuin Hovirinnan rannasta. Lammen tulisi nostaa koko alueen arvoa ja tuoda vau-tunnetta. Voisi olla kahvilaa ja aktiviteetteja lapsille ja nuorille, hän ideoi.

– Mikäpäs siinä, jos rahoitus löytyy. Rahoitus onkin sitten toinen juttu, vastasi hänelle Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta .

Kairiskulmalla asuva Pentti Laaksonen toivoi, että Piispanristille ei tule kerrostaloa kerrostalon viereen Kaarinan ydinkeskustan tavoin. Äijö vastasi, että varsin tiiviitä kortteleita on todennäköisesti Piispanristillekin luvassa, sillä alueelle tavoitellaan kaupunkimaista rakennetta.

Uusi liikennevaloristeys suunnitelmissa

Uudenmaantielle suunnitellaan uutta liikennevaloristeystä, joka yhdistäisi 110-tien pohjois- ja etelänpuoleiset osat nykyistä paremmin sekä mahdollistaisi sujuvamman joukkoliikenteen.

Uusi tieyhteys yhdistäisi Jännekadun ja Jousikadun sekä kulkisi Nuolikadun kautta Skanssiin.

– Yleisesti tavoitteena on saada nykyistä katumaisempia tieyhteyksiä, taustoittaa Kaisa Äijö.

Teollisuusalueiden liikenne taas ohjattaisiin Piispanristintietä pitkin Kurkelantielle.

Piispanristin osayleiskaavassa on myös varaus pikaraitiotielle Turkuun. Varaus pysyy näillä näkymin edelleen kaavoissa, mutta raitiotien ilmaantuminen Kaarinaan vaikuttaa epätodennäköiseltä.

– Kaarina ei ole halunnut olla raitiotien ensivaiheen suunnittelussa mukana. Esiselvitysten mukaan joukkoliikenneyhteydet Kaarinasta eivät käytännössä paranisi, mutta hintalappu olisi Kaarinalle 80 miljoonaa euroa, taustoitti Harri Virta.

– Toisaalta joukkoliikenneyhteyksien sinällään täytyy toimia. Kaarinalaisia arvioidaan olevan 20 vuoden päästä 50 000 ihmistä, ja heidän on päästävä kulkemaan.

Ensisijaisesti Kaarinassa keskitytään bussiverkoston parantamiseen.

Kurkelantien jatkeeksi saattaa myös tulla Paraistenväylä ja uusi silta Kuusistoon. Mikäli silta toteutuu, Piispanristin läpi ja liepeillä kulkee jatkossa entistä enemmän liikennettä ja asiakkaita.